Ennen kuin pääset aloittamaan urasi taiteilijana, sinun täytyy valita pinta, jolle maalaat. Öljyvärillä tai akryyliväreillä maalatessa parhaana pohjana pidetään kiilakehyksiin pingotettua pellavakangasta. Voidaan kuitenkin käyttää myös puuvilla-, juutti- tai tietyissä tapauksissa jopa keinokuitukankaitakin. Muita mahdollisia materiaaleja ovat, puulevyt, vaneri ja kuitulevyt, kuten kovalevy tai pahvi. Pohjamateriaalin valinta riippuu käyttötarkoituksesta. Myös metallia tai lasia on toisinaan käytetty. Näistä enemmän jatkossa.
Vaikka vaihtoehtoja on näin lukuisasti, keskittyy tämä ohje kankaan tai levyn pohjustukseen.
TAIDEMAALAUKSEEN SOPIVAT KANKAAT
Parhaana taulukankaana pidetään palttinasidoksista pellavaa. Kannattaa kuitenkin katsoa, että ostaa taulukankaaksi tarkoitettua kangasta. Kotimainen Tampellan, sinänsä hyvälaatuinen kangas, päästää helposti pohjusteen kankaan läpi. Tämä on tietysti korjattavissa oikeaoppisella kankaan liimauksella.
Nykyisin on kuitenkin saatavana erittäin korkealuokkaista tähän tarkoitukseen tehtyä puuvillaakin. Myös juuttikangasta käytettiin aikoinaan lähinnä edullisen hinnan ja karkean struktuurin takia. Nykyisin sitä harvoin näkee käytettävän. Muita kangaslaatuja ei käytetä perinteisiin maalauksiin. Keinokuidut sopivat lähinnä lavasteisiin tai muihin tarkoituksiin, joilta ei odoteta pitkää kestävyyttä.
Itse käytän nykyisin Cottonduck-merkkistä puuvillasta tehtyä maalauskangasta. Kokemukseni mukaan se on hyvinkin pellavan veroista, mutta edullisempaa. Minä teen yleensä melko suuria maalauksia, joten kankaan hinnalla on merkitystä. Tätä kangasta myy helsinkiläinen Tempera Oy. Muualle Suomeen tämä Taiteilijan tavarataloksi itseään kutsuva liike myy tuotteitaan kätevästi myös nettikaupastaan. Edullisimmillaan rullittain ostettuna. Käyttäkää kuitenkin pellavaa, jos se budjettiinne sopii.
KIILAKEHYKSEEN PINGOTTAMINEN
Taulukangas pitää pingottaa kiilakehykseen. Kankaan voi myös liimata levylle, mutta ostajat arvostavat kuitenkin perinteistä kiilakehykseen pingotettua maalausta enemmän. Onhan se tietysti kevyempikin.
Edesmennyt opettajani, taiteilija Martti Peurasalo muistutti aina huolellisuutta kiilakehyksen kokoamisessa. Onkin tärkeää, että varmistaa kehyksen kulmat suorakulmalla tai sen puuttuessa isolla kirjalla ennen kankaan pingotusta. ”Jos te jätätte taulunne keutiloksi, viimeistään kehystäjä teidät kiroo helvetin viimeisimpään loukkoon”, muistutti Martti usein. Tampereen murretta osaamattomille selvennykseksi kerrottakoon, että keutilo tarkoittaa vinoa tai kieroa kappaletta tai rakennetta.
Kankaan pingotus aloitetaan kehysriman keskeltä, siten että ensin nidotaan tai naulataan samalta kohtaa joko pitkä tai lyhyt sivu kohdalleen. On hyvä, että kankaan langat ovat linjassa, kun kangasta kiristetään. Seuraavaksi tehdään sama toiselle sivulle. Sen jälkeen edetään nurkkia kohden noin kolmen tai viiden sentin välein. Ennen taulu pingotettiin ns. nupinauloja käyttäen, mutta nykyisin kannattaa investoida nitojaan, joita saa aika mukavalla hinnalla useista kaupoista. On kuitenkin viisasta ostaa kerralla korkealuokkainen nitoja, ettei käy kuten minulle hiljattain.Ostin vanhan nitojan hajottua markkinoitten edullisimman tuotteen ja hain paremman heti seuraavana päivänä. Tunnustan olevani joskus typerän nuuka.
Kiilakehyksiä saa kaikista taidetarvikekaupoista. Minä tosin käytän puusepältä tilaamiani kiilakehyksiä kahdesta syystä. Ensinnäkin työni ovat kooltaan melko isoja, joten saan myös kehyksen keskelle tukipuun, joka estää kehyksen vääntymisen aikaa myöten. Toinen syy on se, että tahdon kehyksen profiilin olevan, työn koosta riippuen, neljä tai viisi senttiä paksu, jotta voin pingottaa kankaan reunan yli ja maalata sen haluamallani tavalla. Tämä mahdollistaa tyylikkään, siistin maalattavan reunan, joten työtä ei tarvitse välttämättä kehystää. Tämä tapa sopii mielestäni nykyaikaisiin töihin.
Jos haluat tilata kiilakehyksiä netistä, löydät ne esimerkiksi osoitteesta kiilakehys.fi
Taidetarvikeliikkeiden kehykset palvelevat harrastelijaa kuitenkin erinomaisesti. Käytän niitä itsekin toisinaan.
MUUT POHJAMATERIAALIT
Harrastelijalle kangasta edullisempi vaihtoehto on kuitenkin jokin rakennuslevy. Edullinen kovalevy on oikein hyvä maalauspohja. Parhaita ovat paksut laadut. Ohuet on hyvä pohjustaa kummaltakin puolen kieroontumisen välttämiseksi. Puulevyt ovat klassinen materiaali maalauksen pohjaksi. On kuitenkin viisasta tehdä puhtaasti puusta tehdyn levyn taakse jonkinlainen kehys tai ristikko, jottei levy iän myötä käyristy. Vaneri on oikein hyvä pohjamateriaali maalaukselle, eivät kuitenkaan kaikkein ohuimmat laadut. Parhaita tähän tarkoitukseen ovat säätä kestävät monikerroksiset levyt.
Minua on huvittanut, kun jossakin elokuvassa Leonardon Mona Lisa on leikattu irti ja kääritty rullalle. Mona Lisa on nimittäin maalattu puulevylle.
MAALAUKSEN POHJUSTUS
On heti todettava, että valmiita maalauspohjia tai pohjustettuja kankaita saa kaikista taidetarvikeliikkeistä, jopa esim. Clas Ohlson myy valmiita pohjia. Jotkin niistä ovat oikeastaan varsin hyviä. Vakavammin työskentelevälle taiteilijalle ne eivät yleensä sovi. Mutta tämä on henkilökohtainen valinta. Periaatteessa hyvän työn perusta on oikein tehty pohja.
ENSIMMÄINEN VAIHE, LIIMAUS
Vaikka käyttäisit valmista pohjustusainetta, Gesso (useita valmistajia), on liimasively kuitenkin hyvä tehdä. Liimasivelyn tarkoitus on vähentää kankaan imevyyttä, ja eristää se varsinaiselta pohjustukselta. Seinämaalaritkin maalavat pinnan aina ensin pohjamaalilla, samasta tässäkin on kysymys.
Paras liima tähän tarkoitukseen on vananaikainen puusepän kuumaliima. Kölnin liima, jänisliima tai puusepän kuumaliima, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Periaatteessa kuitenkin kysymys on eläinliimoista. Synteettisiä liimoja ei ole hyvä käyttää. Liimoja saa joko taidetarvikeliikkeistä tai perinnemaalaukseen keskittyvistä liikkeistä. Jos et kuitenkaan liimaa paikkakunnaltasi löydä, on kuitenkin aina turvana lähikauppa, jossa on myytävänä liivatetta, joko levynä tai jauheena. Huomaa, että liivatetta tarvitaan vähemmän kuin jänisliimaa. Nettikaupat kuitenkin palvelevat kaikkialla.
Pingotuksen jälkeen sivellään kankaalle ohut kerros liimavettä. Seuraavaksi resepti liimavedelle.
70 g Kölnin liimaa (tai liivatetta 50 g) ja litra vettä turvotetaan vuorokausi. On tärkeää, että mittasuhde on oikea, tässä on hyvänä apuna esimerkiksi kirjevaaka. Kun liima on turvonnut, sitä hämmennetään vesihauteessa, kunnes liima on täysin liuennut. Älä anna veden kiehua.
Yleensä puolikin litraa riittää isoonkin tauluun. Liikaa ei kannata tehdä, sillä liimavesi pilaantuu melko nopeasti.
Hyvä ajatus onkin tehdä useampi pohja kerralla. Kangas tai levy sivellään ohuesti tällä liimavedellä. Rakennuslevyt, kuten kovalevy, pitää hioa ennen liimakäsittelyä, sillä niiden pinnassa on yleensä pinnoite, joka saattaa estää liiman imeytymisen ja kiinnittymisen. Älä liimaa kangasta liian paksulla liuoksella, koska pohjuste voi halkeilla erityisesti ohuilla puuvillakankailla.
POHJUSTUSAINE
Pohjustukset jaetaan kipsi-ja liitupohjaan, puoliöljy eli temperapohjaan ja öljypohjaan.
Ensinnä kipsi/liitupohja. Tämä nimitys liittyy yksinkertaisesti siihen, käytetäänkö täyteaineena liitua vai kipsiä. Minä suosittelen liitua kankaalle ja kipsiä levyille. Tämä pohja sopii öljy ja akryyliväreille.
KIPSI/LIITUPOHJA
- Liimaus 70 g Kölnin liimaa litraan vettä.
- Yksi tilavuusosa kipsiä tai liitua.
- Yksi tilavuusosa sinkkivalkoista jauheena.
Sekoitetaan hyvin 1 – 3 tilavuusosaan vettä, kunnes seos on täysin vailla kokkareita. Sitten lisätään yksi tilavuusosa lämmitettyä liimavettä (ohje edellä), Sekoitetaan vesihauteessa notkeaksi.
Jos seos tuntuu paksulta, voidaan seokseen lisätä hieman vettä. Pohjustus sivellään hyvin ohuesti kankaalle. Hyväksi todettu keino on kaapia pinta palettiveitsellä paksujen kohtien välttämiseksi. Toisinaan kertasively riittää, mutta varsinkin tasaista pintaa haluavat voivat toistaa käsittelyn esim. kolmesti. Tällöin pohja kannatta kaapia palettiveitsellä joka kerta aina pohjusteen levityksen jälkeen. Jos haluat kankaan struktuurin näkyvän selvästi, harjaa kerrosten välit karkealla siveltimellä tai harjalla. Pohjan pitää tietysti kuivua kunnolla ennen uutta kerrosta. Liitupohjaa ei ole kerrosten välillä välttämätöntä hioa, mutta kipsipohjalle se on suositeltavaa. Erityisesti kankaalle tehdyn kipsipohjan pitää olla ohut, tai se saattaa halkeilla.
PUOLIÖLJYPOHJA
Itse teen aina puoliöljypohjan, kun käytän kangasta. Puoliöljypohja, jota joskus kutsutaan temperapohjaksi tai puoliliitupohjaksi, etuna on hieman vähäisempi imevyys kuin puhtaan liitupohjan. Lisäksi se on elastisempi, mikä estää mahdolliset pohjan halkeamat. Akryylimaalauksille puoliöljypohjaa ei oikeastaan sen sisältämän öljyn takia suositella, mutta olen itse sitä usein käyttänyt. Tämä on uskon asia. Akryylille turvallisin on varmaan kuitenkin Gesso tai muu valmis akrylipohjuste.
PUOLIÖLJYPOHJA ELI TEMPERAPOHJA
- Liimaus 70 g Kölnin liimaa litraan vettä.
- Yksi tilavuusosa kipsiä tai liitua.
- Yksi tilavuusosa sinkkivalkoista jauheena.
- Yksi tilavuusosa liimavettä.
- 1/3 tai ½ tilavuusosaa pellavaöljyvernissaa. ★
Hämmennetään voimakkaasti yhteen. Seos laitetaan vesihauteeseen. Sitten seokseen tiputetaan pellavaöljyvernissaa samalla sekoittaen ripeästi. Öljyä lisätään 1/3 tai ½ tilavuusosaa.
On erittäin tärkeää, ettei öljyä lisätä ennen liimavettä!
Jos öljyä lisättäisiin ennen liimaa, niin sinkkivalkoinen yhtyisi öljyn kanssa möhkäleeksi, eikä enää imisi liimaa. Pohjaa sivellään ohuesti kahdesta kolmeen kertaan. Kevyt hiominen kerrosten välillä on suotavaa.
★ Pellavaöljyvernissaa ei pidä sekoittaa raakaan pellavaöljyyn. Pellavaöljyvernissa on keitettyä pellavaöljyä ja ominaisuuksiltaan nopeammin kuivuva kuin raaka pellavaöljy. Vernissaa saa usein maalikaupoista tai taidetarvikkeita myyvistä liikkeistä.
ÖLJYPOHJA
Öljypohja tehdään kuten puoliöljypohjakin, ainoastaan öljyä lisätään reseptiin yksi tai puolitoista tilavuusosaa. Öljypohjaa ei oikeastaan koskaan suositella, sillä liika öljy kellastuu ajan myötä ja liian liukkaalle pohjalle on hankala maalata. Tämä tosin sopii joillekin. Ei ole yhtä totuutta. Akryyliväreille ei öljypohja rasvaisuutensa takia oikeastaan sovi lainkaan.
Pitäkää mielessä vanha ohje, rasvaista rasvattomalle.
58 vuotta olen Tampereella asunut, mutta keutilo – sanaa en ole kuullut koskaan.
Minulle se on tuttu, mutta lienee paremminkin rakentajien tai puuseppien slangia.
Hei, tässä mittailen valmiiksi pohjustettua ja juuttikangasta kiilakehyksiin.
Mitä huonoja puolia tässä juuttikankaan käytössä voisi olla, esim pingotuksessa Verrattuna esim. valmiiksi pohjustettuun pellavakankaaseen?
Pidän hurjan paljon tuosta juuttikankaan pinnasta!
Ei juuttikankaassa ole mitään vikaa. Monet taiteilijat pitävät juutin karkeasta pinnasta. Oikealla tavalla maalatessa sille voi saada mielenkiintoisia efektejä.
Miksi synteettisiä liimoja ei suositella? Olen lukenut toisaalta että neutraalin pH-arvon PVA-liimat (oletetusti siis esim. Kiilto 66, kun taas Erikeeperin pH taitaa olla 3 luokkaa) ovat perinteistä jänisliimaa parempia, koska jälkimmäisen väitetään imevän jatkuvasti kosteutta ilmasta ja olevan suuri syypää maalausten halkeiluun.
Minä en kyseistä tutkimusta tunne, joten saatat olla oikeassa. Käytetäänhän akryylisideainettakin, joten miksei neutraaleja liimojakin. Oikeaa sekoitussuhdetta minä en osaa neuvoa. Maalausten halkeiluun on monta syytä, yleisin on alla olevan maalin rasvaisempi koostumus päällä olevaan kerrokseen nähden.
Olisiko sinulla neuvoa kuinka pohjustaa vanha öljyväritaulu, joka halutaan maalata uudestaan? Olen perinyt äitini harrastemateriaalit, ja osa tauluista olisi kätevästi uudelleenmaalattavissa, jos entisen kuvan voi pohjustaa uudelleen. Ovat laadukkaasti pellavaa kiilakehyksissä, ja öljy sekä toisinaan myös vernissa öljyn päällä. Suurkiitos, jos ehdit vastata!
Paras tapa on yksinkertaisesti kääntää kangas ja pohjustaa se tavalliseen tapaan. Minun opettajani suositteli aikanaan maalaamaan vanhan taulun yli valkoisella temperalla. Tavalliset pohjustusaineet tarttuvat epävarmasti jo maalattuun pintaan, ainakin vernissausta olisi hyvä yrittää tärpätillä pyyhkiä. Munasta ja öljystä sekoitettu tempera tarttuu kuitenkin minun kokemukseni mukaan hyvin öljyvärimaalauksen päälle. Suosittelen kuitenkin kääntämään kankaan.
Hei.
Jos alla on akryylimaalaus niin voiko jatkaa öljyvärein, vai pitääkö olla liima pohja myös akryylivärin alla ennen öljymaalausta vai eristääkö vedellä ohennettu gesso ja akryyli tarpeeksi öljyväriä varten?
Toinen kyssä. Mua ottaa keuhkoihin kun maalaan öljyvärein. Käytän itse kolmesta matskusta sekoittamaani maalausnestettä jossa on siis tärpättiä, en tiedä onko se just se joka mua ottaa keuhkoihin. Mitään tärpättikippoa en pidä työhuoneessa. Mikä neuvoksi? Auttaisiko jos kokeilisin maalausnesteenä jotain valmista nestettä, enkä enää sekoittaisi itse? Mitä valmisnestettä suosittelisit? Vesiöljyvärejä en suostu käyttään.
Entä mistä johtuu sinun mielestä pienet halkeamat joskus kuivuneen öljyvärimaalauksen pinnalla? Jostain syystä valkoisella maalaamiini osiin tulee joskus pikkuruisia halkeamia! Kauheaa
Akrylimaalauksen päälle ei kannata jatkaa öljyvärein. Liimapohjaa ei pidä ainakaan väliin tehdä. Tempera tai valmis gesso voisivat tulla kysymykseen, mutta turvallisempaa olisi jatkaa akrylein tai ottaa uusi kangas. Tärpätti on todennäköisin syyllinen. Käytäthän taidemaalaukseen tarkoitettua tärpättiä, etkä esimerkiksi lakkabensiiniä. Oletko kokeillut hajutonta tärpättiä? Hajutonta tärpättiä saa melko yleisesti alan liikkeistä, se voi olla helpompi sietää kuin ranskalainen tärpätti. Halkeamat johtuvat yleensä siitä että alla oleva kerros kuivuu hitaammin kuin päälle maalattu. Tämän takia pitäisi maalata rasvaista rasvattomalle. Jos maalineste sisältää liikaa öljyä näin voi käydä.Toivottavasti tästä vastauksesta oli apua. Olen pahoillani että vastaaminen kesti. Olin ulkomailla enkä saanut kaikkia viestejä.
Kyllä Akryyli maalin päälle voi vetää öljyvärin, mutta ei toisinpäin
Näin voi tosiaan tehdä, mutta akryylillä maalatun kerroksen pitää olla kohtuullisen ohut. Paksu akryylikerros on käytännössä akryylimuovia, eikä siksi ole erityisen turvallinen maalipohja. Mutta mikään ei estä maalaamasta mille hyvänsä pohjalle, kuinka kauan maalaus sitten säilyy, on eri asia.
Itse pidän maalausaineet pipettipulloissa, ja laitan niistä paletille sen verran kuin tarvitsee, joitakin tippoja per värikasa. Käytän tärpättinä Gamsolia, joka on myrkyttömintä mitä löytyy.
Hei,
Onko jotenkin ”väärin” maalata Cotton duck pohjustamattomalle kankaalle suoraa akryyliväreillä, niin että kangas jää tosin näkyviin?
Kankaalle pitää vetää ensin liimavesi tai ohennettu akryylisideaine kuten pohjustusta tehtäessä. Muuten kangas imee väristä liikaa sideainetta. Varsinkin pellavalle näin maalattuja töitä näkee toisinaan.
Pohjustuksen tarkoitus on antaa väreille valovoimaa, sekä estää värien sideaineiden liiallinen imeytyminen kankaaseen. Sideaineen liiallinen imeytyminen aiheutta varsinkin öljyvärien painumista ja haurastumista. Samasta syystä pelkän tärpätin tai veden käyttämistä ohenteena pitää välttää. Maalinesteeseen pitää lisätä aina sideainetta.
Kiitos ❣️
Onko sinulla tietoa tästä liivatelehti- liimavedestä?
No olihan tuolla ylempänä, kun tarkemmin luin🙏
Simo Ruokokosken kovalevylle tekemä maalaus on vuosikymmenten saatossa alkanut reunoiltaan irvistellä, eli kovalevyn kerrokset irtoavat toisistaan. Maalauksen irvistäviin reunoihin pitäisi ilmeisesti sivellä vähän liimaa ja laittaa levyn reuna sitten puristukseen. Mutta millainen liima olisi parasta? Liimaus ei saisi kastella/turvottaa kovalevyä, koska maalaus on kiinnitetty kehykseen etupuolelta ja on reunoihin saakka näkyvissä.
Nyt ollaan alueella johon en osaa varmuudella vastata.Tuo menee jo konservaattorin osaamisen alueelle. Minä laittaisin varovasti tavallista puusepän liimaa, ja puristaisin suojapaperin kanssa. Ehkä kannattaisi konsultoida jotakuta kehystäjää tai konservaattoria. Johonkin taidemuseoon soittamalla saattaisi päästä asiassa eteenpäin.
Hei! Kiitos informatiivisesta sivusta.
Minun olisi tarkoitus maalata vanhan öljyvärimaalauksen päälle, joten tuleeko vanhalle maalaukselle ensin tehdä jotakin? Vai voinko vain jatkaa suoraan päälle maalaamista? Maalaus on ollut vintillä useita vuosia odottelemassa. Se on puuvillakankaalle pingoitettu, ihan laadukas valmispohja.
Vanhan öljyvärimaalauksen päälle voi aivan hyvin maalata. On kuitenkin hyvä sivellä ohut kerros retussi- eli välivernissaa vanhan pinnan päälle. Välivernissaa on saatavana useilta valmistajilta. Mutta voit myös maalata suoraan ilman mitään vernissausta.
Hei. Voiko maalata munatempera ja öljyväri tekniikalla suoraan puulle/vanerille/laminaatille?
Muna tai munaöljytemperalla voi teoriassa maalata liimavesikerroksen jälkeen suoraan puulle tai vanerille, mutta ei laminaatille. On kuitenkin viisasta pohjustaa ne tavalliseen tapaan. Laminaatti sopii huonosti tarkoitukseen.
Temperalla ja öljyvärillä tehty sekatekniikka vaatii pohjustuksen. Liimaus ja pohjustus antaa työlle valoa ja estää sideaineen liiallista imeytymistä pohjamateriaaliin. Suosittelen pohjustamista oikeastaan aina.
Aion maalata isältäni kesken jääneen taulun valmiiksi. Taulu on maalattu n. 1960 vuonna. Pitäisikö jo maalatulle pinnalle tehdä jotain ennen maalauksen jatkamista? Olen jostain lukenut, että pellavaöljyllä saa vanhan taulun ” henkiin”. Taulu on maalattu öljyväreillä ja aion jatkaa öljyväreillä maalaamista!
Välttämättä ei tarvitse tehdä mitään. Retussi-eli välivernissa olisi kuitenkin hyvä ajatus, pelkkä pellavaöljy on liian rasvaista.. Kyseistä ainetta saa valmiina taidetarvikkeita myyvistä liikkeistä.
Heippa, kiitos hyvistä ohjeista???? Voiko ns gesson tehdä myös liivatteesta eli ilman jänisliimaa?
Eli liitujauhe, sinkkivalkoinen, vesi ja liivate liima?
Liivate käy erinomaisesti. On kuitenkin huomattava että liivatetta käytetään vain 50g/litra. Liika liima voi aiheuttaa pohjan halkeilua erityisesti kankaalla. Levy on tässä tapauksessa vakaampi.
Hienoa, Kiitos paljon vastauksesta!
Nuo kysymysmerkit aikaisempaan viestiin tuli jostain, pahoittelut niissä piti olla hymy hymiö, jotka muuttuivat tuommoisiksi kysymysmerkeiksi, kurjaa. Kiitos hyvistä ohjeista!
Osaatko sanoa missä kokoluokissa alkaa olla syytä laittaa tukipuita kehyksiin?
Tukipuun tarve riippuu kiilakehyksen listan vahvuudesta ja valmistustavasta. Mitään sääntöä en osaa sanoa, mutta minä käytän yli metrin mittaisissa tukipuuta.
Mikä on hyvä tapa erottaa maalauskerrokset toisistaan? Aikoinaan neuvottiin tekemään Erikeeperistä vedellä ohentamalla siveltävä ohut kerros. Tämä erotti värikerrokset toisistaan ja esti värien sekoittumisen. Tiedätkö mikä olisi sekoitus suhde ja onko tämä järkevä tapa erottaa värikerroksia toisistaan?
Oletan että tarkoitat öljyväriä? En suosittele tuota Erikeeperistä tehtävää kerrosta lainkaan. Värien pitää antaa välillä kuivua, jonka jälkeen ne voi eristää siihen tarkoitetulla retussivernissalla.
Ostin vanhan taulun ja myyjä ilmoitti, että taulussa on singeeraus, mutta on maalattu maali päälle. Taulu tuli Ruotsista ja on taulun vas. yläkulmassa singeeraus 2 kirjainta. Miten voisin puhdistaa tämän jälkimaalauksen kirjainten päältä pois ?
Päällemaalauksen poistaminen kuuluu enemmänkin konservaattorin kuin minun ammattitaitooni. Suosittelenkin ottamaan yhteyttä johonkin taidemuseoon. Museoissa työskentelee konservaattoreita, jotka osaavat neuvoa sinua ongelmassasi. Minä en uskalla tässä tapauksessa neuvoa, koska en ole varma siitä, miten päällemaalaus turvallisesti poistetaan.
Hei. Jos haluan maalata vesiliukoisella öljyvärillä vanerille niin, että puun syyt jäävät näkyviin, mitä suosittelet pohjusteeksi?
Vanerille voi maalata ohuen kuivan liimavesikerroksen päälle. Vaihtoehto oni käyttää ohutta kerrosta valmista gessoa.
Hei! Onko olemassa pohjakangasta, joka riittäisi kiilakehykseen, jonka lyhyempi sivu on 250 cm? Itse en ole nähnyt kuin vähän yli 2 metriä leveitä kangasrullia. Jollei noin leveää kangasta löydy, niin voiko siihen tehdä jatkoksen ja jos voi, niin miten se tehdään?
Minä en ole koskaan tarvinnut noin isoa kangasta. Tiedän jatkoksia tehdyn ompelemalla, mutta minulla ei ole kokemuksia. Ommeltu sauma pitäisi esimerkiksi pohjusteella saada näkymättömäksi, mutta pohjusteen murtuminen sauman kohdalta on silloin vaarana. Oletko kysynyt esimerkiksi Temperasta, olisiko noin leveätä kangasta saatavana tilaamalla?
Hi there to every one, the contents existing at this web page
are in fact awesome for people knowledge, well,
keep up the good work fellows.
Moro! Olen muutamia maalauksia harrastuksena tehnyt ja käyttänyt halpoja valmiita canvas maalauspohjia. Nyt kuitenkin olen törmännyt ongelmaan, että maalauspohjat menevät kieroiksi, etenkin isommat. Estäisiköhän yllä olevien pohjustus ohjeiden noudattaminen tätä ongelmaa jatkossa? Vai onko vika siinä ja/tai halvoissa pohjissa, missä liian ohuet kiilapuut? Pohjustamista en ole tehnyt, koska pohjissa ollut jo maininnat käsittelyistä. Kieroja ei enää suoriksi taida saaha kuin kehystämällä, jos silläkään? Etenkin yhden taulun ropeliksi meno harmittaa.
Syynä ovat liian ohuet kiilakehykset. Tämä on valitettava vaiva etenkin isoissa kehyksissä. Itse tehty pohjustus ei tätä ongelmaa poista, joskus jopa pahentaa. Kieroksi mennyttä kehystä ei oikein millään saa suoraksi. Todella tukevia kiilakehyksiä saa tilaamalla esim. kiilakehys.fi, mutta niistä täytyy tietysti hieman enemmän maksaakin.
Im obliged for the article post. Fantastic.
Hei, sain suht kookkaita maalauspohjia (=kangas kiilapuihin nidottuna), joihin on jo maalattu akryyliväreillä. Haluaisin maalata, niin ikään akryyliväreillä, uudet maalaukset näihin pohjiin. Miten toimin? Millä tavalla vanha maalaus kannattaisi peittää? Gessolla? Vai onko järkevämpi vaan vaihtaa kangas kokonaan?
Uusi kangas on tietysti paras. Akryylivärin päälle voi tosiaan levittää akryylipohjaisen gesson, mutta on hyvä hioa pinta ennen pohjustettu. Yksi keino on kääntää kangas ja pohjustaa se.
Kiitos hyvistä neuvoista! Olen kunnostamassa 1925 maalattua öljyvärityötä, jossa on reikä. Nyt se on paikattu/ maalattu. Kysyisin kuinka poistan vanhan (toivottavasti)vernissan pinnasta ja käsittelen sen uudelleen? Mitä muuta mahdollisesti silloin käytettiin pinnan loppu käsittelyssä?
Vanhan vernissan poistaminen on konservaattorin työtä, enkä ole sitä itse koskaan tehnyt. Konservaattorit poistavat vanhaa vernissausta tietääkseni varovasti spriillä ja topsy-puikolla. Voi olla viisaampi kysyä jonkin taidemuseon konservaattorilta asiasta. Uusi vernissas tehdään dammarilla tai mastiksilla, mutta myös valmiit taidetarvikeliikkeen loppuvernissat käyvät.
Kiitos vastauksesta. Onko mahdollista laittaa uusi vernissa suoraan vanhan päälle epäpuhtauksien poistamisen jälkeen?
Kyllä voi. Mutta vanhan vernissauksen ongelmat jäävät tietysti uuden alle.
Hei. Minulla on kiilakehyksistä irti leikattuja öljyväritöitä joita olen säilyttänyt rullalla. Nyt haluaisin kiinnittää ne esim. vanerilevylle, mitä tapaa suosittelisit? Kankaisiin on myös tullut ”taitteita”, joten mitenhän maalaukset saisi oikenemaan? Maalauspinnat ovat säilyneet ehjinä eikä niissä ole mitään halkeamia.
Rullalla säilyttäminen on aina ongelmallinen keino. Onkin hyvä ajatus kiinnittää maalaukset levylle. Konservaattorit käyttävät usein vanhanaikaista kuumaliimaa tällaiseen työhön. Minusta ei kuitenkaan niin hankalaa materiaalia tarvitse käyttää. Minä liimasin kankaan nykyaikaisella puusepänliimalla levylle. Liima pitää levittää pinnoille tasaisesti, ettei kuplia muodostuisi. Kangas ja aluslevy pitää laittaa puristuksiin toisen levyn avulla. Laita liimattu työ lattialle tai pöydälle, sitten toinen levy päälle ja jotakin raskasta painoksi.
Kankaiden taitteet voi yrittää poistaa kostuttamalla kangas takapuolelta varovasti. Kankaan pitää kostua kunnolla, mutta ei kuitenkaan likomäräksi. On toki varottava ettei maalipinta irtoa kankaasta. Kostutettua kangasta voi varovasti painella suoraksi. Tarvittaessa sitä voi koittaa suoristaa kahden levyn välissä. Onnistuminen riippuu käytetystä pohjusteesta. Varsinkin valmiiksi pohjustettu kankaat saattavat olla liian paljon öljyä tai muovisideainetta sisältäviä.
Terve! Olen lähiaikoina kokeillut jäniksennahkaliimausta pellavakankaalle. Ongelmina jatkuvasti ollut: 1. liima ei sekoitu kirkkaaksi vaan jää sakeaksi ja siihen jää sulamattomia hippusia 2. kangas ei kiristy vaan vastakohta tapahtuu: kangas löystyy ja siihen muodostuu kuhmuja. Olen liuottanut liimapaloja kylmässä vedessä yön yli ja keittänyt niitä 60 asteessa. Olen myös kokeillut eri reseptejä. Olisin todella kiitollinen vastauksesta, sillä en millään löydä netistä vastausta joka olisi ratkaissut ongelman. Tilasin liiman Kymin Palokärjestä.
Liima ei tulekaan aivan kirkkaaksi vaan jää kellertävän maitomaiseksi. Sen pitää kuitenkin liueta täysin. Olet tehnyt oikein kun olet liuottanut liimaa vuorokauden vedessä, mutta 60 astetta ei oikeastaan riitä vesihauteelle. Tarkoitushan on laittaa liimavesi pienemmässä astiassa isompaan jossa on kuumaa vettä. Vesi pitää olla niin kuumaa ettei se vielä aivan kiehu. Liimaa pitää hämmentää samalla esimerkiksi lusikalla tai jollain muulla sopivalla välineellä. Näin pitää tehdä kunnes liima on varmasti täysin liuennut. Tärkeää on myös liiman ja veden suhde, 70g liimaa litraan vettä. On kuitenkin outoa että pellavakangas ei kastuessaan kiristy vaan löystyy. Vika voi olla kankaassa. Joskus myydään pellavana kangasta jonka loimi on jotain muuta materiaalia. Tiukasti kiilakehykseen pingotettu kangas kuitenkin kiristyy minun kokemuksen mukaan kuivuttuaan aina.
Toivottavasti näistä neuvoista olisi apua.
Jos haluaa tehdä läpinäkyvän pohjusteen (liitu-tai puoliöljypohja), niin jättääkö vaan sinkkivalkoisen pois? Muuttuuko muiden ainesten suhteet silloin? Sopiiko vesiliukoiselle öljyvärille yhtä hyvin liitu-ja puoliöljypohja? Jos maalaa suoraan pelkän jänisliimauksen päälle, niin haurastuttaako yhtä lailla vesiliukoiset öljyvärit kangasta aikojen saatossa eli onko pohjuste kestävyyden kannalta välttämätön?
Suoraan liimaukselle voi maalata. Sinkivalkoinen ja liitu tai kipsi ovat lähinnä antamassa valoa ja rakennetta pohjalle. Värien sideaineella ei ole merkittävää eroa kankaan haurastumisen kannalta. Kangas voi kuitenkin joissakin olosuhteissa mädäntyä, mutta ei kannata nähdä siitä sen kummempaa huolta. Se tapahtuu vasta jonkin sadan vuoden kuluttua.