{"id":73,"date":"2021-04-22T20:01:07","date_gmt":"2021-04-22T20:01:07","guid":{"rendered":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/?p=73"},"modified":"2021-04-22T20:01:07","modified_gmt":"2021-04-22T20:01:07","slug":"akryylivarit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/?p=73","title":{"rendered":"Akryyliv\u00e4rit"},"content":{"rendered":"\n

Minun ensimm\u00e4inen kosketukseni akryyliv\u00e4reihin tapahtui seitsem\u00e4nkymmenluvun alkupuolella. Nykytaidetta esitteleviss\u00e4 taidekirjoissa varsinkin pohjoisamerikkalaiset taiteilijat olivat ilmoittaneet v\u00e4rikseen \u00f6ljyv\u00e4rin sijaan Liquitex. Siis ei suinkaan akryyli, kuten nykyisin on tapana. Toisaalta nyky\u00e4\u00e4n n\u00e4kee usein puhuttavan canavaksesta, eik\u00e4 maalauskankaasta, joten maalarislangia on aina ollut ja tulee olemaan. Liquitex on tuotemerkki, jota ei tuolloin Suomessa viel\u00e4 myynyt kukaan, Rowneyn Cryla hallitsi markkinoita suvereenisti. Joka tapauksessa min\u00e4kin innostuin kokeilemaan \u201dmuoviv\u00e4ri\u00e4\u201d, kuten pinttyneet \u00f6ljyv\u00e4rimaalarit sit\u00e4 halveksuen kutsuivat. <\/p>\n\n\n\n

Totesin hyvin pian akryyliv\u00e4rien olevan k\u00e4sitelt\u00e4vyydelt\u00e4\u00e4n hyvin erilainen materiaali kuin \u00f6ljyv\u00e4ri. Akryylien paras ja samalla huonoin ominaisuus on nopea kuivuminen. \u00d6ljyv\u00e4rimaalarit, jotka ovat tottuneet maalaamaan m\u00e4rk\u00e4\u00e4 m\u00e4r\u00e4lle, kokevat akryylin kuivumisen todella kiusalliseksi. V\u00e4rin voimakas l\u00e4pikuultavuus on my\u00f6s tiettyjen v\u00e4riaineiden kanssa tottumista vaativaa. Laseeraaminen onnistuu kuitenkin akryyleilla hienosti, eik\u00e4 sumraaminenkaan (v\u00e4rin hierominen kuivalla siveltimell\u00e4) tuota ongelmia. Akryyliv\u00e4ri muistuttaa ominaisuuksiltaan eniten temperaa tai guassia, mutta riitt\u00e4v\u00e4sti ohennettuna sill\u00e4 voi tehd\u00e4 akvarellimaisia pintoja.<\/p>\n\n\n\n

Useat modernit taitelijat kuten esimerkiksi: Jason Pollock, David Hockey ja Tom Phillips olivat t\u00e4m\u00e4n materiaalin k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4. Pollock asetti ty\u00f6skennelless\u00e4\u00e4n kankaan lattialle ja joko kaatoi tai roiskutti sille v\u00e4ri\u00e4. Pit\u00e4\u00e4 kuitenkin muistaa, ett\u00e4 vaikka v\u00e4ri\u00e4 ohennetaan vedell\u00e4, pit\u00e4\u00e4 veteen kuitenkin lis\u00e4t\u00e4 hieman akryylisideainetta, ettei v\u00e4rin sitomiskyky liikaa heikkenisi.<\/p>\n\n\n\n

Tilkkanen historiaa<\/h2>\n\n\n\n

Akryyli sopii my\u00f6s sein\u00e4maalauksiin. Oikeastaan akryylit tulivatkin sein\u00e4maalausten kautta taiteilijoiden materiaaliksi. 1920-luvulla ryhm\u00e4 latinalaisamerikkalaisia, p\u00e4\u00e4asiassa meksikolaisia taiteilijoita innostui maalaamaan rakennuksien ulkoseiniin suuria maalauksia. Erityisesti Orozco (1883\u20131949), Siqureos (1896\u20131974) ja Rivera (1886\u20131957). He tarvitsivat maalia, joka kuivuisi nopeasti ja kest\u00e4isi vaihtuvia ilmasto-olosuhteita. \u00d6ljyv\u00e4ri ei sovi sein\u00e4maalauksiin ja perinteinen frescotekniikka on aivan liian hidas ja teknisesti hankala sovellettavaksi t\u00e4h\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. \u00d6ljyv\u00e4rin sopimattomuudesta sein\u00e4maalauksiin, ik\u00e4vimpi\u00e4 esimerkkej\u00e4 on \u00f6ljyv\u00e4rein maalattu Leonardo da Vincin pyh\u00e4 ehtoollinen, joka alkoi tuhoutua jo maalarin el\u00e4ess\u00e4. Laboratoriot kehittiv\u00e4t jo aikaisemminkin teollisuuden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleista akryyli- ja PVA-hartseja sideaineenaan k\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 v\u00e4rej\u00e4, joihin nykyaikaisetkin taiteilijav\u00e4rit perustuvat.<\/p>\n\n\n\n

Akryylimaalauksen pohjustaminen<\/h2>\n\n\n\n

Akryylimaalauksen pohjaksi k\u00e4y miltei mik\u00e4 tahansa. Yleisimpi\u00e4 ovat kuitenkin: paperit, kartongit, levyt, sein\u00e4pinnat ja kankaat. Kangas on kuitenkin hyv\u00e4 pohjustaa, samoin kuin \u00f6ljyv\u00e4ri\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4. \u00d6ljyv\u00e4rin pohjustusta olen k\u00e4sitellyt aikaisemmassa postauksessani. \u00d6ljypitoista pohjustusta ei pid\u00e4 akryylille k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, vaan \u00f6ljyt\u00f6nt\u00e4 liimapohjaa. K\u00f6lninliiman sijasta voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kankaan liimakerroksena akryylimediumia. Tee kankaan eristyskerros sivelem\u00e4ll\u00e4 ohennettua mediumia suhteessa yksi osa akryylimediumia ja 4\u20135 osaa vett\u00e4. Varsinainen pohjustus tehd\u00e4\u00e4n sekoittamalla yksi osa valkoista v\u00e4rijauhetta, yksi osa liitua ja 2\u20133 osaa ohennettua akryylimediumia suhteessa yksi osa akryylimediumia ohennettuna kolmeen osaan vett\u00e4. Lopputuloksen pit\u00e4\u00e4 olla vellim\u00e4ist\u00e4. Lis\u00e4\u00e4 tarvittaessa vett\u00e4. Helpommalla tietysti p\u00e4\u00e4see k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 valmista Gessoa.<\/p>\n\n\n\n

Maalaaminen akryyliv\u00e4reill\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Akryyliv\u00e4reill\u00e4 maalaaminen on melko surutonta. Hyvin erilaisia tekniikkoja voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, voi maalata paksusti siveltimell\u00e4 tai palettiveitsell\u00e4, voi maalata ohuita kerroksia p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in ilman v\u00e4livernissaa. Kannattaa kokeilla siveltimen lis\u00e4ksi muitakin tapoja levitt\u00e4\u00e4 maalia, esimerkiksi sient\u00e4, paperitolloa, erilaisia veitsi\u00e4 ja lastoja tai vaikka ruiskua. On kuitenkin hyv\u00e4 muistaa lis\u00e4t\u00e4 sideainetta veteen, jos maalaa ohuita laseeraavia kerroksia. Myyt\u00e4v\u00e4n\u00e4 on sideaineen eli mediumin lis\u00e4ksi koko joukko muitakin lis\u00e4aineita. L\u00f6ytyy esimerkiksi kuivumista hidastava aine, jonka pit\u00e4isi hidastaa kuivumista. Se ei kuitenkaan tee akryyliv\u00e4rist\u00e4 \u00f6ljyv\u00e4rin kaltaista, joten sill\u00e4 saatu hy\u00f6ty on melko pieni. On my\u00f6s aineita, joilla v\u00e4reist\u00e4 saadaan sopivampia impastoihin (impasto=paksu, esimerkiksi veitsell\u00e4 tehty v\u00e4rikerros). Erikseen on mainittava Pouring Medium, joka on itsekseen tasoittuva akryylimediumi. Sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erityisesti tekniikkoihin, joissa valutetaan v\u00e4ri\u00e4 suurille pinnoille. Solumaisia efektej\u00e4 tuotetaan Pouring mediumin kanssa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 silikoni\u00f6ljyll\u00e4. Loppuvernissoja on saatavana mattaa ja kiilt\u00e4v\u00e4\u00e4, erilaisia ohenteita moneen tarkoitukseen. Samat siveltimet sopivat akryylille kuin \u00f6ljyv\u00e4reihinkin. Ter\u00e4vi\u00e4 viivoja voi maalata erityisill\u00e4 akryylimusteilla, jotka sopivat hyvin tavallisten v\u00e4rien kanssa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. \u00d6ljyv\u00e4rien kanssa akryylej\u00e4 ei pid\u00e4 sekoittaa. Ohuen, imev\u00e4n akryylimaalauksen p\u00e4\u00e4lle voi joissakin tapauksissa maalata \u00f6ljyv\u00e4rill\u00e4, mutta rasvaisen \u00f6ljyv\u00e4rin p\u00e4\u00e4lle akryyliv\u00e4ri tarttuu huonosti, enk\u00e4 oikeastaan suosittele niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 samassa maalauksessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Minun ensimm\u00e4inen kosketukseni akryyliv\u00e4reihin tapahtui seitsem\u00e4nkymmenluvun alkupuolella. Nykytaidetta esitteleviss\u00e4 taidekirjoissa varsinkin pohjoisamerikkalaiset taiteilijat olivat ilmoittaneet v\u00e4rikseen \u00f6ljyv\u00e4rin sijaan Liquitex. Siis ei suinkaan akryyli, kuten nykyisin on tapana. Toisaalta nyky\u00e4\u00e4n n\u00e4kee usein puhuttavan canavaksesta, eik\u00e4 maalauskankaasta, joten maalarislangia on aina ollut ja tulee olemaan. Liquitex on tuotemerkki, jota ei tuolloin Suomessa viel\u00e4 myynyt kukaan, Rowneyn Cryla… Jatka lukemista Akryyliv\u00e4rit<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":74,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":154,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[18,7,5,10,11,16],"class_list":["post-73","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-akryylimaalaus","tag-maalauspohja","tag-taide","tag-taidemaalaus","tag-taidevari","tag-taulu","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/73","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=73"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/73\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":77,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/73\/revisions\/77"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/74"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=73"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=73"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=73"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}