{"id":53,"date":"2021-03-03T07:25:19","date_gmt":"2021-03-03T07:25:19","guid":{"rendered":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/?p=53"},"modified":"2021-03-03T07:25:19","modified_gmt":"2021-03-03T07:25:19","slug":"temperamaalaus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/?p=53","title":{"rendered":"Temperamaalaus"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ennen kuin \u00f6ljyv\u00e4ri yleistyi taiteilijoiden yleisimp\u00e4n\u00e4 maalausten materiaalina, k\u00e4ytettiin taulujen maalaamiseen temperaa. Yleisnimell\u00e4 tempera tarkoitetaan kaikkia niit\u00e4 menetelmi\u00e4, joissa ei sideaineena k\u00e4ytet\u00e4 kuivuvaa \u00f6ljy\u00e4, vaan erilaisia aineita kuten munaa, kumia, maitoa, vahaa jne.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tempera, joka johtuu latinan sanasta temperare (=sekoittaa), oli yleisesti k\u00e4ytetty viel\u00e4 renessanssin aikana, ja sill\u00e4 on paikkansa nykyaikaisessakin maalaustaiteessa. Vaikka temperaa voi tehd\u00e4 ilman \u00f6ljy\u00e4kin, keskityn t\u00e4ss\u00e4 postauksessa \u00f6ljyn kanssa tehtyihin emulsiotemperoihin, mutta palaan muihin menetelmiin joskus my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">MAALAUSPINNAT<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Temperalla voi maalata samanlaisille pohjustetuille kankaille tai levyille kuin \u00f6ljyv\u00e4reill\u00e4kin. Puulle tai vanerille voi maalata ilman pohjustustakin, joskin pohjustus on yleens\u00e4 suotavaa. Aika yleinen tapa on peitt\u00e4\u00e4 jo \u00f6ljyv\u00e4reill\u00e4 maalattu pohja ensin temperalla ja maalata sitten uusi ty\u00f6 \u00f6ljyv\u00e4reill\u00e4 p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">TEMPERA ON V\u00c4RIJAUHEEN JA SIDEAINEEN SEKOITUS<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tempera on siis yksinkertaisesti sideaineen, kuten esimerkiksi munankeltuaisen kanssa sekoitetun jauhemaisen v\u00e4riaineen sekoitus. Peitt\u00e4v\u00e4 vesiv\u00e4ri, joka on tehty liiman ja v\u00e4rin seoksesta on tavallaan my\u00f6s temperaa, mutta sit\u00e4 kutsutaan guassiksi, ja sit\u00e4 saa yleisesti valmiina tuubeissa. Guassi ei kuivu uudelleen liukenemattomaksi kuten munatempera, eik\u00e4 ole siksi t\u00e4ss\u00e4 tarkoitettua maalia. Aikoinaan jauhettua v\u00e4riainetta piti liottaa pieness\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 vett\u00e4 nelj\u00e4kymment\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, mutta nykyaikaiset v\u00e4rijauheet ovat niin hienoja, ett\u00e4 niin pitk\u00e4 liotus ei en\u00e4\u00e4 ole tarpeen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">On kuitenkin hyv\u00e4 tehd\u00e4 v\u00e4rijauheesta veden kanssa tahna ennen v\u00e4rin hiert\u00e4mist\u00e4 maaliksi. Seuraavat ohjeet ovat emulsiotemperoita, ja niit\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u00f6ljyv\u00e4rin kanssa tai ohella. Yksinkertaisin tapa tehd\u00e4 temperaemulsio on sekoittaa kokonainen kananmuna \u00f6ljyn kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rasvaton, veteen sekoittuva munatempera<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Riko varovasti kananmunan kuoren k\u00e4rkeen noin sentin halkaisijaltaan oleva reik\u00e4, josta saat valkuaisen ja keltuaisen kaadettua astiaan, jossa teet emulsiota (s\u00e4\u00e4st\u00e4 munan kuori). Riitt\u00e4v\u00e4n suuri kannellinen lasipurkki tai pullo on t\u00e4ss\u00e4 paras. Sekoita keltuainen ja valkuainen huolella. T\u00e4yt\u00e4 munan kuori seuraavaksi pellava\u00f6ljyll\u00e4 ja kaada se astiaan. Sekoita taas hyvin. Lis\u00e4\u00e4 seuraavaksi yksi tai kaksi munankuorellista vett\u00e4. Sekoitusj\u00e4rjestys on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, siis ensin \u00f6ljy sitten vesi, muuten emulsio ep\u00e4onnistuu.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Munankeltuainen ja pellava\u00f6ljy<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ll\u00e4 emulsiolla saadaan aikaan enemm\u00e4n \u00f6ljyv\u00e4ri\u00e4 mustuttava lopputulos. K\u00e4yt\u00e4n t\u00e4t\u00e4 emulsiota usein, kun haluan maalata yksityiskohtaisempia t\u00f6it\u00e4. Sekoita yhteen munankeltuaiseen teelusikallinen pellava\u00f6ljy\u00e4 pisara kerrallaan koko ajan sekoittaen. Lis\u00e4\u00e4 viel\u00e4 munankeltuaisen tilavuus vett\u00e4 edelleen voimakkaasti sekoittaen. Pipetti on t\u00e4ss\u00e4 oiva apuv\u00e4line. \u00d6ljyn voi korvata paksu\u00f6ljyn ja dammarvernissan seoksella. N\u00e4in tehty\u00e4 v\u00e4ri\u00e4 on aluksi parasta sivell\u00e4 hyvin ohuesti. Se kuivuu kuitenkin eritt\u00e4in kovaksi, ja sit\u00e4 voi pehme\u00e4ll\u00e4 kankaalla tai paperilla kiillottaa. Vernissattu tempera muuttaa hieman v\u00e4ri\u00e4\u00e4n, mutta muistuttaa muuten \u00f6ljyv\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Emulsio sekoitetaan v\u00e4ritahnaan huolellisesti. Paras v\u00e4line t\u00e4h\u00e4n olisi siihen tarkoitettu lasinen hierrin sopivalla alustalla, mutta min\u00e4 teen usein pieni\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 palettiveitsell\u00e4 hiert\u00e4en. Temperaemulsio on syyt\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4kaapissa, sill\u00e4 kananmuna on tuoretuote ja pilaantuu aikanaan. Jotkut suosittelevat vaalean etikan lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 parin tipan verran, mutta se saattaa haalistaa ajan oloon v\u00e4rej\u00e4. Jokunen pisara alkoholia lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s emulsion s\u00e4ilyvyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">TEMPERALLA MAALAAMINEN<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Temperaa ohennetaan vedell\u00e4 tai ohennetulla emulsiolla. Muuten temperamaalaus muistuttaa esimerkiksi peitev\u00e4reill\u00e4 tai akryyleill\u00e4 maalaamista. On hyv\u00e4 aloittaa ohuilla kerroksilla ja edet\u00e4 siten pikkuhiljaa lopulliseen peitt\u00e4vyyteen. Temperan p\u00e4\u00e4lle voi maalata \u00f6ljyv\u00e4reill\u00e4 ja m\u00e4r\u00e4lle hartsipitoisella \u00f6ljyv\u00e4rill\u00e4 maalatulle pinnalle voi taas maalata temperalla. M\u00e4r\u00e4lle hartsi\u00f6ljyv\u00e4rille saa laihalla temperalla maalattua eritt\u00e4in ohuita viivoja. Vanhat mestarit yhdisteliv\u00e4t n\u00e4it\u00e4 materiaaleja usein. T\u00e4m\u00e4 onkin alkuper\u00e4inen sekatekniikka, joka mainitaan usein vanhojen maalausten yhteydess\u00e4. Tempera sopii my\u00f6s hyvin r\u00e4iskimiseen ja muuhun sen kaltaiseen ilmaisuun, esimerkiksi v\u00e4riin kastettuja hammasharjan harjaksia tikulla vet\u00e4en, saadaan aikaan pient\u00e4 roisketta, joka sopii erilaisten struktuuripintojen tekoon. Temperaa voi my\u00f6s raapia paljon enemm\u00e4n kuin \u00f6ljyv\u00e4ri\u00e4. Ainoa haittapuoli temperassa on sen huono s\u00e4ilyvyys, joka aiheuttaa jatkuvan v\u00e4rin uudelleen tekemisen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ennen kuin \u00f6ljyv\u00e4ri yleistyi taiteilijoiden yleisimp\u00e4n\u00e4 maalausten materiaalina, k\u00e4ytettiin taulujen maalaamiseen temperaa. Yleisnimell\u00e4 tempera tarkoitetaan kaikkia niit\u00e4 menetelmi\u00e4, joissa ei sideaineena k\u00e4ytet\u00e4 kuivuvaa \u00f6ljy\u00e4, vaan erilaisia aineita kuten munaa, kumia, maitoa, vahaa jne. Tempera, joka johtuu latinan sanasta temperare (=sekoittaa), oli yleisesti k\u00e4ytetty viel\u00e4 renessanssin aikana, ja sill\u00e4 on paikkansa nykyaikaisessakin maalaustaiteessa. Vaikka temperaa voi&hellip; <a class=\"more-link\" href=\"https:\/\/taidemaalausta.fi\/?p=53\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Temperamaalaus<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":54,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":1367,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-53","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/53","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=53"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/53\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":55,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/53\/revisions\/55"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/54"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=53"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=53"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=53"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}