{"id":193,"date":"2026-01-20T13:54:25","date_gmt":"2026-01-20T13:54:25","guid":{"rendered":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/?p=193"},"modified":"2026-01-20T13:54:25","modified_gmt":"2026-01-20T13:54:25","slug":"valokuvan-kaytto-maalauksen-mallina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/?p=193","title":{"rendered":"Valokuvan k\u00e4ytt\u00f6 maalauksen mallina"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/a>
Silm\u00e4nk\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4. 140 X 100 cm \u00f6ljyv\u00e4ri kankaalla. T\u00e4ss\u00e4 minun maalaamassani ty\u00f6ss\u00e4 oli ongelmana kuvan tekninen laatu. Min\u00e4 otin itse kiireess\u00e4 t\u00e4m\u00e4n aiheen. Oli pilvinen ja sateinen p\u00e4iv\u00e4, eik\u00e4 valoa ollut kuin nimeksi. Siksi otos t\u00e4r\u00e4hti pahasti. Joten min\u00e4 olen s\u00e4velt\u00e4nyt enemm\u00e4n kuin puolet henkil\u00f6iden yksityiskohdista, olen siirt\u00e4nyt useimpia taustan henkil\u00f6ist\u00e4 ja kirkko on aivan toisesta maasta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Saako valokuvaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maalauksen mallina? Tietysti saa, taide on vapaamuotoista toimintaa jossa on vain v\u00e4h\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Valokuva ja sen varhaiset muodot, kuten camera obscura, joka perustuu optiseen ilmi\u00f6\u00f6n, jossa valo kulkee pienen aukon, raon tai rei\u00e4n l\u00e4vitse muodostaen kuvan vastakkaiseen pintaan, kiinnostivat taiteilijoita.<\/p>\n\n\n\n

Jo 1500-luvulla tiedet\u00e4\u00e4n periaatetta k\u00e4ytetyn taiteilijoiden apuv\u00e4lineen\u00e4. Erityisesti Leonardo da Vinci tutki ilmi\u00f6t\u00e4 laajasti tutkimuksissaan. Varsinkin perspektiivin ymm\u00e4rt\u00e4misen apuna camera obscura oli olennainen instrumentti omana aikanaan.<\/p>\n\n\n\n

Camera obscuraa parannettiin 1600- ja 1700-luvuilla k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pelk\u00e4n neulanrei\u00e4n tilalla kuperaa linssi\u00e4. Kun camera obscuraan laitettiin linssi, saatiin lis\u00e4\u00e4 valoa, ja v\u00e4linett\u00e4 voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 helpommin piirt\u00e4miseen ja luonnosteluun. T\u00e4llaista apuv\u00e4linett\u00e4 k\u00e4yttiv\u00e4t esimerkiksi taiteilijat Canaletto ja Jan Vermeer. My\u00f6hemmin camera obscuraan lis\u00e4ttiin 45 asteen kulmassa oleva peili, jolla kuva voitiin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 lattialle tai p\u00f6yd\u00e4lle, ja kuvaa saatettiin tarkastella oikein p\u00e4in. Camera obscuran k\u00e4ytt\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi maalaustaiteessa ja optisesta perspektiivist\u00e4 tuli naturalistisen maalaustaiteen itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 ominaisuus.<\/p>\n\n\n\n

Valokuvan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 paheksuvat usein maallikot, joiden romanttisen k\u00e4sityksen mukaan taiteilija ei saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n apuv\u00e4lineit\u00e4, vaan h\u00e4nen t\u00e4ytyy k\u00e4rsimyksen ja ankaran ty\u00f6n kautta p\u00e4\u00e4st\u00e4 jaloon lopputulokseen. Annetaan heid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 kuvitelmansa. Valokuva on usein mainio l\u00e4ht\u00f6kohta mallin tutkimiselle. On kuitenkin niin, ett\u00e4 fyysisesti sommiteltu asetelma tai henkil\u00f6malli on muokattavuudeltaan parasta, mit\u00e4 voit saada. Valaistusta voi vaihtaa, rajausta ja suuntaa voi varioida mielens\u00e4 mukaan, Tietysti voi sitten ottaa valokuvankin muistinsa tueksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
My\u00f6s Gallen Kallela k\u00e4ytti usein valokuvaa t\u00f6iss\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n itse kuvan mallina Sammon ry\u00f6st\u00f6 maalaukseen, noin 1904. My\u00f6s Gustav Klimt k\u00e4ytti mallina valokuvaa, toisinaan jopa postikorttia. H\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 eiv\u00e4t kuitenkaan ole kopioita valokuvasta, vaan omaper\u00e4isi\u00e4 versioita aiheesta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Valokuva pit\u00e4\u00e4 kuitenkin ottaa itse. Internetiss\u00e4 n\u00e4kee varsinkin harrastelijoiden t\u00f6it\u00e4, joissa on k\u00e4ytetty jonkun ammattivalokuvaajan kuvaa. Muistutan, ett\u00e4 toisen ottaman valokuvan luvaton k\u00e4ytt\u00f6 on kielletty\u00e4. Tekij\u00e4noikeudet vaihtelevat eri maissa, mutta yleens\u00e4 jonkun toisen teoksen kopioiminen on kielletty\u00e4. T\u00e4st\u00e4 tulee rangaistavaa, jos kuva julkaistaan. Nykyisin kaikki postaavat teoksensa verkkoon kaikkien maailmassa n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi. Olkaa tarkkoja.<\/p>\n\n\n\n

Erityisesti Yhdysvalloissa 1960\u20131970 lukujen aikana abstraktien ja muiden \u00e4lyllisiksi koettujen suuntausten vastapuoleksi syntyi ilmi\u00f6, jota kutsuttiin hyperrealismiksi tai superrealismiksi. Koska meill\u00e4 suomessa ei t\u00e4t\u00e4 ismi\u00e4 oikein hyv\u00e4ksytty, sit\u00e4 yleisesti kutsutaan fotorealismiksi vivahteita huomioimatta. Varsinaista fotorealismia edustaa esimerkiksi Cuck Close, jonka parimetriset ty\u00f6t ovat kuin valtavia passikuvia. Suuri koko antaa taiteilijalle mahdollisuuden kuvata aiheensa eritt\u00e4in tarkasti jokaista valokuvan virhett\u00e4 my\u00f6ten. N\u00e4in Close kertoo meille, kuinka meist\u00e4 on tullut vain pieni\u00e4 katoavia tyhji\u00e4 kasvoja poliittisten hallintoj\u00e4rjestelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Chuck Close Susan 1972, 252 X 226,5 cm.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Valitettavasti useimmat ihmiset ihmettelev\u00e4t, kuinka Cuck osasi n\u00e4in maalata, eik\u00e4 sit\u00e4 miksi meid\u00e4n johtajamme tekev\u00e4t kuinka he tekev\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Valokuvaa voi ja kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 varsinkin piirustuksen ja mittasuhteiden apuna. On turha k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaa vaivalloisiin esit\u00f6ihin, jos jostain muusta on apua, vain lopputulos ratkaisee. Mutta hyv\u00e4n piirustustaidon oppii vain harjoittelemalla, ei p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ilman viivaa.<\/p>\n\n\n\n

Aikamme realistista kuvaa hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t taiteilijat ovat ottamassa irtiottoa abstraktista ja expressioninistisesta perinteest\u00e4 ja taas luomassa uutta kuvataidetta, miss\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ei ole kielletty\u00e4, vaan jokainen taide on hyv\u00e4ksytty\u00e4 eik\u00e4 sit\u00e4 luokitella historian kautta huonoksi tai kielletyksi. Esimerkiksi Kari Vehosalo ja Stiina Saaristo tekev\u00e4t Suomessa uutta figuratiivista taidetta, joka saattaa olla meid\u00e4n tulevien vuosiemme esikuvia. Pit\u00e4\u00e4 kuitenkin muistaa, ett\u00e4 valokuvaa voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 muutenkin kuin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 valokuvan muotokielt\u00e4, mik\u00e4\u00e4n ei est\u00e4 tyylittelem\u00e4st\u00e4 juuri kuinka tekij\u00e4 haluaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Saako valokuvaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maalauksen mallina? Tietysti saa, taide on vapaamuotoista toimintaa jossa on vain v\u00e4h\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Valokuva ja sen varhaiset muodot, kuten camera obscura, joka perustuu optiseen ilmi\u00f6\u00f6n, jossa valo kulkee pienen aukon, raon tai rei\u00e4n l\u00e4vitse muodostaen kuvan vastakkaiseen pintaan, kiinnostivat taiteilijoita. Jo 1500-luvulla tiedet\u00e4\u00e4n periaatetta k\u00e4ytetyn taiteilijoiden apuv\u00e4lineen\u00e4. Erityisesti Leonardo da Vinci tutki… Jatka lukemista Valokuvan k\u00e4ytt\u00f6 maalauksen mallina<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":64,"footnotes":""},"categories":[34,1],"tags":[8,7,6,5,10,11,16,14,20],"class_list":["post-193","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-taide","category-uncategorized","tag-akryylivari","tag-maalauspohja","tag-oljyvari","tag-taide","tag-taidemaalaus","tag-taidevari","tag-taulu","tag-tempera","tag-vesivari","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/193","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=193"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/193\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":198,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/193\/revisions\/198"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=193"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=193"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=193"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}