{"id":174,"date":"2025-05-21T07:04:26","date_gmt":"2025-05-21T07:04:26","guid":{"rendered":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/?p=174"},"modified":"2025-05-21T07:04:26","modified_gmt":"2025-05-21T07:04:26","slug":"michelangelo-ja-banksy-seinamaalauksen-kaksi-puolta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/?p=174","title":{"rendered":"Michelangelo ja Banksy sein\u00e4maalauksen kaksi puolta"},"content":{"rendered":"\n

Yksi kuuluisimpia sein\u00e4maalauksia on Sikstuksen kappelin Aatamin luominen ja Viimeinen tuomio. Maalaukset teki Michelangelo di Lodovico Buonarroti Simoni, joka tunnetaan yleisesti vain Michelangelona. Paavi Julius toinen tilasi ensin katon maalaukset vuonna 1508 ja h\u00e4nen seuraajansa paavi Paavali kolmas alttarin yl\u00e4puolelle sein\u00e4maalauksen Viimeinen tuomio. Michelangelo ei olisi tahtonut maalata kappelia, koska h\u00e4n piti itse\u00e4\u00e4n kuvanveist\u00e4j\u00e4n\u00e4, mutta paavit eiv\u00e4t moisesta v\u00e4litt\u00e4neet. Eiv\u00e4t toisaalta t\u00e4m\u00e4nk\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n valtaa pit\u00e4v\u00e4t taiteilijoiden napinaa kuuntele, vaan on teht\u00e4v\u00e4 kuten m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Fresco buono<\/strong><\/h1>\n\n\n\n

Michelangelo maalasi tekniikalla, josta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nime\u00e4 al fresco eli fresco buono, hyv\u00e4 fresco. Se on yksinkertaisesti tekniikka, jossa maalataan kalkkiveteen hierretyll\u00e4 v\u00e4rill\u00e4 suoraan m\u00e4r\u00e4lle kalkkilaastille. Nyt pit\u00e4\u00e4 muistuttaa, ett\u00e4 kaikki sein\u00e4maalaukset eiv\u00e4t ole frescoja, oikeastaan m\u00e4r\u00e4lle laastille maalattu ty\u00f6 on fresco, muut ovat sein\u00e4maalauksia. Aivan kuin samppanja on kuohuviini\u00e4, mutta kaikki kuohuviinit eiv\u00e4t ole samppanjoita.<\/p>\n\n\n\n

Toinen tapa kuitenkin on al secco, mutta palaan siihen aivan kohta. Kirjoitin, ett\u00e4 al fresco on yksinkertainen tekniikka, mutta totuus on, ett\u00e4 se on vaikeimpia tekniikkoja maailmassa. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n oikeaoppisen fresco-rappauksen tekeminen on todellista ammattitaitoa vaativa teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

En ala rappauksen tekemist\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 neuvomaan, sill\u00e4 se vaatisi l\u00e4hestulkoon kirjan kirjoittamista. Rappaukseen tehd\u00e4\u00e4n nelj\u00e4 kerrosta, joista viimeisin on sile\u00e4 kalkkirappaus, johon taiteilija sitten maalaa. Ensin tulee roiskerappaus, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kalkkia ja runsaasti hiekkaa. Toinen kerros on tasoiterappaus, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kalkin lis\u00e4ksi my\u00f6s hiekkaa, mutta on edellist\u00e4 kuivempaa. Kolmas kerros on karkea maalauskerros, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 hienompaa hiekkaa tai marmorisoraa. Viimeisen\u00e4 tulee 3\u20135 mm paksu hienorappaus. Se tehd\u00e4\u00e4n sekoittamalla yksi osa kalkkia ja yksi osa hiekkaa. Taiteilijan on arvioitava, kuinka suuren alueen h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 ehtii maalata, sill\u00e4 h\u00e4nen on saatava ty\u00f6ns\u00e4 valmiiksi ennen kuin laasti kuivuu. Rappauksen tekee ammattitaitoinen muurari, ei taiteilija itse.<\/p>\n\n\n\n

Frescoon sopivia v\u00e4rej\u00e4 on rajoitetusti, sill\u00e4 kalkin kanssa eiv\u00e4t kaikki pigmentit sovi. Suositeltavia v\u00e4rej\u00e4 ovat:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. valkoisena on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kalkkia<\/li>\n\n\n\n
  2. napolinkeltainen<\/li>\n\n\n\n
  3. kaikki okrav\u00e4rit<\/li>\n\n\n\n
  4. poltetut ja polttamattomat maavihre\u00e4t<\/li>\n\n\n\n
  5. kaikki rautaoksidiv\u00e4rit<\/li>\n\n\n\n
  6. kirkas ja himme\u00e4 kromioksidi<\/li>\n\n\n\n
  7. koboltinvihre\u00e4 ja sininen<\/li>\n\n\n\n
  8. taivaansininen<\/li>\n\n\n\n
  9. ultramariininsininen<\/li>\n\n\n\n
  10. norsunluumusta.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

    Siveltimiksi sopivat pitk\u00e4karvaiset harjassiveltimet, sek\u00e4 py\u00f6re\u00e4t ett\u00e4 litte\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

    Jotkut ovat maalanneet frescoja matalaan metalliseen laatikkoon tehdylle rappaukselle. Valmistuttuaan ja kuivuttuaan n\u00e4m\u00e4 paksut levyt on nostettu sein\u00e4lle, yleens\u00e4 painonsa takia muutamana palana. Pienten rappausten tekeminen joko puiseen tai metalliseen kehykseen onkin oiva tapa harjoitella frescon maalaamista. Kannattaa kuitenkin muistaa, ett\u00e4 jo renessanssimestaritkin antoivat ammattilaisten tehd\u00e4 rappaukset, ja he itse keskittyiv\u00e4t varsinaiseen maalaukseen.<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/a>
    Luonnos Libyan Sibyl maalaukseen. Punaliitu paperilla, The Metropolitan Museum of Art. New York<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
    \"\"<\/a>
    Viimeinen ehtoollinen. T\u00e4ss\u00e4 yksityiskohdassa n\u00e4kyy kuinka pahasti Leonardon ty\u00f6 on turmeltunut.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    Viimeinen ehtoollinen, huono fresco secco<\/strong><\/h1>\n\n\n\n

    Italiaa osaavat tajuavat heti, ett\u00e4 fresco secco tarkoittaa kuivaa. Fresco secco tehd\u00e4\u00e4n al frescosta poiketen kuivalle kalkkilaastille. Tunnetuin t\u00e4m\u00e4n tekniikan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 oli toinen renessanssin suurmies Leonardo da Vinci. Milanon Santa Maria delle Grazien<\/a> kirkossa oleva Pyh\u00e4 ehtoollinen. Leonardo maalasi ty\u00f6ns\u00e4 temperalla ja \u00f6ljyv\u00e4rill\u00e4. Tekniikka oli ep\u00e4onnistunut, sill\u00e4 maalaus alkoi tuhoutua hyvin nopeasti. Ty\u00f6t\u00e4 restauroitiin useita kertoja vuosisatojen saatossa, joten sen tutkiminen on vaikeaa.<\/p>\n\n\n\n

    Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 varsinkin \u00f6ljyv\u00e4rin k\u00e4ytt\u00f6 oli v\u00e4\u00e4r\u00e4 valinta, eik\u00e4 se ehk\u00e4 hengitt\u00e4nyt tarpeeksi, vaan alkoi hilseill\u00e4. On kuitenkin mahdotonta sanoa, millaiset olosuhteet satoja vuosia sitten olivat. \u00d6ljyv\u00e4ri oli tuolloin uusi keksint\u00f6, ja Leonardo oli innokas uutuuksien k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4. Siksi h\u00e4n varmaan halusi ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n materiaalin, josta ei viel\u00e4 tiedetty tarpeeksi.<\/p>\n\n\n\n

    Miten secco-maalaus tehd\u00e4\u00e4n<\/strong><\/h1>\n\n\n\n

    Fresco secco voidaan tehd\u00e4 useilla eri tavoilla. Tyypillisin tapa on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samoja kalkkiv\u00e4rej\u00e4 kuin fresco buonossa. T\u00e4rkeint\u00e4 on varmistua siit\u00e4, ett\u00e4 rappaus on ehdottoman kuiva. Jos sein\u00e4pinta on sis\u00e4lt\u00e4 kostea, ei mik\u00e4\u00e4n maalaus sill\u00e4 kest\u00e4. Kalkkimaalia k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 on otettava huomioon, ett\u00e4 m\u00e4rk\u00e4 ja kuiva v\u00e4ri n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t erilaisilta.<\/p>\n\n\n\n

    Sein\u00e4maalauksen luonnosten on oltava huolelliset, sill\u00e4 lopullista maalausta tehdess\u00e4 ei ole varaa en\u00e4\u00e4 muuttaa ratkaisevasti mielt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

    Kaseiinimaalaus<\/strong><\/h1>\n\n\n\n

    Yleinen tapa maalata fresco secco-tapaan on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sideaineena kaseiinia. Kaseiini on maidosta saatua murenevaa valkoista massaa, ruukkujuustoa eli kvarkkia. Kvarkista voidaan valmistaa liimaa, joka kest\u00e4\u00e4 hyvin my\u00f6s ulkona. Kaseiiniv\u00e4rill\u00e4 maalataan kalkkimaidolla sivellylle sein\u00e4lle. Viel\u00e4 tuore kalkki, frescopohja tai juuri vet\u00e4ytynyt kalkkimaito, yhtyy kaseiinin kanssa s\u00e4\u00e4nkest\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

    Kaseiiniv\u00e4ri hierret\u00e4\u00e4n ensin vedess\u00e4 ja maalataan sitten vahvasti laimennetulla kaseiinilla. Tavallisin laimennussuhde on 1: 3 vett\u00e4. On kuitenkin hyv\u00e4 tehd\u00e4 kokeiluja oikean laimennussuhteen l\u00f6yt\u00e4miseksi jokaista yksityist\u00e4 tapausta varten.<\/p>\n\n\n\n

    Munankeltuaista voidaan my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 secco-maalauksessa. T\u00e4ll\u00f6in k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n pelkk\u00e4\u00e4 munankeltuaista, eik\u00e4 siit\u00e4 tehd\u00e4 \u00f6ljyn kanssa emulsiota kuten aiemmin selostamassani tempera maalauksessa. T\u00e4ss\u00e4 tekniikassa sein\u00e4pinta sivell\u00e4\u00e4n sient\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en vedell\u00e4 laimennetulla munankeltuaisella. V\u00e4rit hierret\u00e4\u00e4n ensin vedess\u00e4 ja sitten sekoitetaan munankeltuaiseen suhteessa 1: 1. T\u00e4ll\u00e4 v\u00e4rill\u00e4 voidaan maalata my\u00f6s juuri vet\u00e4ytyneelle frescopohjalle tai kalkkimaidolle kuten kaseiiniv\u00e4rill\u00e4kin tehtiin.<\/p>\n\n\n\n

    Munaemulsiota on my\u00f6s usein k\u00e4ytetty. T\u00e4ll\u00f6in emulsio on tehty kananmunasta ja dammarista. T\u00e4ll\u00e4 v\u00e4rill\u00e4 on maalattu tuoreelle frescopohjalle tai kalkkimaidolle.<\/p>\n\n\n\n

    Enkaustekniikka perustuu mehil\u00e4isvahan k\u00e4ytt\u00e4miseen sideaineena. Se onkin yksi vanhimmista ulos tehtyjen maalausten sideaineista. T\u00e4ss\u00e4 tekniikassa v\u00e4riaine sekoitetaan sulaan vahaan. Sivelty v\u00e4ri on my\u00f6s joissain tapauksissa poltettu kuumalla raudalla sein\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/a>
    Banksy. Apina ly\u00f6 klaffin valvontakameralle. Tekij\u00e4lleen tyypillinen ty\u00f6 Lontoosta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    Nykyaikaiset sein\u00e4maalaukset<\/strong><\/h1>\n\n\n\n

    Vanha fresco-tekniikka on monien k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ongelmien takia nyky\u00e4\u00e4n harvinainen. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kalkkilaastilla tehdyn rappauksen taitavat muurarit ovat hyvin harvinaisia. Nykyisin sein\u00e4t ovat usein betonia, eiv\u00e4tk\u00e4 rapattua tiilt\u00e4 kuten vanhojen mestarien aikana. Siksi varsinkin ulos teht\u00e4vien maalausten kohdalla v\u00e4rit ja tekniikka on aivan toinen kuin ennen. Yksi asia on kuitenkin pysynyt ennallaan: maalauspohjan on oltava puhdas rasvasta ja muusta liasta ennen maalausta. T\u00e4m\u00e4 koskee niin ulko- kuin sis\u00e4seini\u00e4kin. Kosteus aiheuttaa my\u00f6s eritt\u00e4in usein hankaluuksia, varsinkin l\u00e4hell\u00e4 maan rajaa. Onkin hyv\u00e4 aloittaa maalaaminen joitakin kymmeni\u00e4 senttej\u00e4 maanpinnan yl\u00e4puolelta. Alkali on aineosana kaikissa muurausaineissa ja saattaa aiheuttaa sen, ett\u00e4 maalaus pullistelee, hilseilee tai haalistuu. Ongelma vaivaa yleens\u00e4 uusia rakennuksia.  Alkalin vaikutusta voi torjua sopivalla stabilisaattorilla, yksi tai kaksi kerrosta yleens\u00e4 riitt\u00e4\u00e4. Vanhat sein\u00e4t on puhdistettava liasta, homeesta, levist\u00e4 ja sammalista ym. Vanha maali on yleens\u00e4 viisainta poistaa, vanhan p\u00e4\u00e4lle maalattu kerros kutistuu kuivuessaan ja voi siksi irrottaa vanhan maalin.<\/p>\n\n\n\n

    Ulkoseiniin tehtyjen maalausten ei voi odottaa kest\u00e4v\u00e4n ikuisesti. On realistista odottaa maalauksen pysyv\u00e4n uuden veroisena korkeintaan kymmenenest\u00e4 viiteentoista vuotta. Varsinkin ilmansaasteet ja happamat sateet kuluttavat maalauksia kovin nopeasti.<\/p>\n\n\n\n

    Sis\u00e4sein\u00e4t ovat tietysti aivan eri juttu.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

    Sis\u00e4sein\u00e4t voi maalata paljon vapaammin kuin ulkosein\u00e4t, sill\u00e4 olosuhteet ovat yleens\u00e4 stabiilimmat. Kivisein\u00e4n maalaamisen sijaan kannattaa harkita sein\u00e4n levytt\u00e4mist\u00e4, jolloin voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samoja materiaaleja kuin taulua maalatessa. Monet taiteilijat tukeutuvatkin t\u00e4h\u00e4n menetelm\u00e4\u00e4n. Jos levyt ovat suunniteltu irrotettaviksi voi ty\u00f6t osin tai kokonaan tehd\u00e4 ateljeessa.<\/p>\n\n\n\n

    Maaleina ulkoseiniin voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 akryylilatekseja tai muita alkyylej\u00e4 kest\u00e4vi\u00e4 ulkomaaleja. N\u00e4ille v\u00e4reille on saatavana stabiloivia alusmaaleja, jotka tiivist\u00e4v\u00e4t ja neutraloivat pinnan. N\u00e4it\u00e4 aineita ei pid\u00e4 sekoittaa ohenteisiin, eik\u00e4 niit\u00e4 siis pid\u00e4 sellaisena k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Monilla ulkomaaleilla on melko suppea v\u00e4rivalikoima, joka pit\u00e4\u00e4 ottaa huomioon ty\u00f6t\u00e4 luonnosteltaessa.<\/p>\n\n\n\n

    Silikaattipohjaiset maalit eli mineraaliv\u00e4rit ovat my\u00f6s k\u00e4ytt\u00f6kelpoisia ja tarttuvat tiukasti esimerkiksi tiilisein\u00e4\u00e4n, sementtiin ja kipsilaastiin, mutta eiv\u00e4t kuitenkaan suojele sein\u00e4\u00e4 kosteudelta. Sein\u00e4 on hyv\u00e4 pohjamaalata ennen mineraaliv\u00e4reill\u00e4 maalaamista. Pohjamaali pit\u00e4\u00e4 olla n\u00e4ille v\u00e4reille tarkoitettua.<\/p>\n\n\n\n

    Kaikkia v\u00e4rej\u00e4 voi levitt\u00e4\u00e4 siveltimell\u00e4, sienell\u00e4 tai ruiskulla, aivan mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4 saa haluamansa j\u00e4ljen syntym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/a>
    Carl Larsson. Luonnos Syd\u00e4ntalven uhriin. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4ritetty kyn\u00e4piirros on jaettu ruutuihin sein\u00e4lle j\u00e4ljent\u00e4mist\u00e4 varten. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    Esivalmistelut<\/strong><\/h1>\n\n\n\n

    Sein\u00e4maalausta varten pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 tarkka luonnos. Varsinkaan aito fresco ei anna mahdollisuutta impulsiiviselle maalaustavalle, vaan taiteilijan on tiedett\u00e4v\u00e4 mit\u00e4 aikoo tehd\u00e4. Vanhat mestarit tekiv\u00e4t tarkat v\u00e4rilliset luonnokset. Luonnokset tehtiin yleens\u00e4 ruudulla jaetulle kartongille lopullisen kokoisena. Viivapiirros siirrettiin sein\u00e4lle j\u00e4ljennyskartongilla, jonka viivat oli l\u00e4vistetty tihe\u00e4sti neulalla. Kartonki ripustettiin sein\u00e4lle ja piirros kopioitiin sein\u00e4\u00e4n tomuttamalla kangaspussilla hiilip\u00f6ly\u00e4 reikien l\u00e4pi sein\u00e4\u00e4n. Toinen tapa on j\u00e4ljent\u00e4\u00e4 kuva ruudukkoa apuna k\u00e4ytt\u00e4en. T\u00e4m\u00e4 onkin nyky\u00e4\u00e4n suosituin menetelm\u00e4. Varsinkin korkealla ulkosein\u00e4ll\u00e4 olevalta rakennustelineelt\u00e4 on mahdotonta k\u00e4yd\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 kauempaa katsomassa, milt\u00e4 ty\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, siksi tarkat luonnokset ovat tarpeen.<\/p>\n\n\n\n

    Varsinkin ulkoseiniss\u00e4 saattaa olla ovia, ikkunoita tai erilaisia kylttej\u00e4. N\u00e4it\u00e4 voi pyrki\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n suunnitelmassa, joten on viisasta mitata ja valokuvata sein\u00e4 tarkasti ennen luonnosten tekemist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/a>
    Tyypillinen graffitti, joka on tekij\u00e4ns\u00e4 tagi eli nimikirjoitus. N\u00e4it\u00e4 tageja yritet\u00e4\u00e4n tehd\u00e4 mahdollisimman paljon ja erikoisiin paikkoihin. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    Banksy ja grafitit<\/strong><\/h1>\n\n\n\n

    Anonyymiksi j\u00e4\u00e4nyt taiteilija Banksy on saavuttanut kerrassaan huiman suosion. H\u00e4nen tyylins\u00e4 ja tekotapansa poikkeaa tilauksesta tehtyjen muraalien tekij\u00f6ist\u00e4. Banksyn t\u00f6iss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 elementti on huolellisesti tehty maski eli sapluuna. T\u00e4m\u00e4 on eritt\u00e4in hyv\u00e4 tekniikka h\u00e4nen tapauksessaan, koska se mahdollistaa todella nopean maalaamisen joko aerosolimaalilla tai sienell\u00e4. Hitain ty\u00f6, eli maski on t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa tehty jo kotona. Onhan hyv\u00e4 olla nopea, koska h\u00e4nen maalauksensa ovat suosiostaan huolimatta luvatta tehtyj\u00e4. Banksyn suosion salaisuus on yksinkertainen: eritt\u00e4in hyv\u00e4t ja \u00e4lykk\u00e4\u00e4t ideat. H\u00e4nt\u00e4 olisi siksi hyv\u00e4 seurata muidenkin kuin katutaiteilijoiksi haluavien, sill\u00e4 nokkelien ideoiden puute taiteessa on huutava.<\/p>\n\n\n\n

    Grafitit ja erityisesti tagit ovat tulleet osaksi katukuvaa. Tageja ilmestyy yleens\u00e4 luvattomiin, mutta my\u00f6s luvallisiin paikkoihin. Tussi ja aerosolimaali ovat n\u00e4iden maalausten p\u00e4\u00e4asialliset materiaalit. Jotkut maalaavat t\u00f6ittens\u00e4 taustan ensin sopivalla maalilla, saadakseen tasav\u00e4risen pinnan, joka imee aerosoliv\u00e4rin paremmin.<\/p>\n\n\n\n

    Graffitit ovat osa nuorisokulttuuria, joka alkoi joidenkin l\u00e4hteiden mukaan nykymuodossaan New Yorkista ja Philadelphiassa 1960-luvulla. Toisaalta sein\u00e4piirroksia on l\u00f6ytynyt koko ihmisen historian ajan. Iso osa graffiteista on ik\u00e4v\u00e4n n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 sotkua, mutta joukossa on kuitenkin t\u00f6it\u00e4, joilla kuitenkin on jopa taiteellistakin arvoa. Tagit ovat tekij\u00e4ns\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisia nimikirjoituksia, jotka ovat l\u00e4hinn\u00e4 typografisia muotoja, joiden yhteyteen on saatettu tehd\u00e4 erimuotoisia dekoraatioita. On my\u00f6s maalauksia, jotka ovat kuvia ilman teksti\u00e4, tai n\u00e4iden kahden yhdistelmi\u00e4. Vaikka jotkut n\u00e4ist\u00e4 t\u00f6ist\u00e4 saattavat olla hyvi\u00e4kin, kysymyksess\u00e4 on kuitenkin luvaton teko, jolla voi olla juridisia seuraamuksia. Ainakin aerosolilla parissa sekunnissa tehdyt tekeleet voisi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4 ja suunnata luovuus jonnekin toisaalle.<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/a>
    Joskus n\u00e4kee graffiteissa poikkeuksellista nokkeluutta, kuten t\u00e4ss\u00e4 luonnon kivilohkaretta koristavassa ty\u00f6ss\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
    \"\"<\/a><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Yksi kuuluisimpia sein\u00e4maalauksia on Sikstuksen kappelin Aatamin luominen ja Viimeinen tuomio. Maalaukset teki Michelangelo di Lodovico Buonarroti Simoni, joka tunnetaan yleisesti vain Michelangelona. Paavi Julius toinen tilasi ensin katon maalaukset vuonna 1508 ja h\u00e4nen seuraajansa paavi Paavali kolmas alttarin yl\u00e4puolelle sein\u00e4maalauksen Viimeinen tuomio. Michelangelo ei olisi tahtonut maalata kappelia, koska h\u00e4n piti itse\u00e4\u00e4n kuvanveist\u00e4j\u00e4n\u00e4, mutta… Jatka lukemista Michelangelo ja Banksy sein\u00e4maalauksen kaksi puolta<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":175,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":122,"footnotes":""},"categories":[34],"tags":[53,50,55,54,52,6,51,5,10,11,16],"class_list":["post-174","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-taide","tag-banksy","tag-fresco","tag-galleria","tag-jari-koivisto","tag-muraali","tag-oljyvari","tag-seinamaalaus","tag-taide","tag-taidemaalaus","tag-taidevari","tag-taulu","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/174","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=174"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/174\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":183,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/174\/revisions\/183"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/175"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=174"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=174"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=174"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}