{"id":136,"date":"2023-08-13T11:48:15","date_gmt":"2023-08-13T11:48:15","guid":{"rendered":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/?p=136"},"modified":"2023-08-13T11:48:15","modified_gmt":"2023-08-13T11:48:15","slug":"kolorismia-vai-kirjavuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/?p=136","title":{"rendered":"Kolorismia vai kirjavuutta?"},"content":{"rendered":"\n

Voimakkaasti v\u00e4reihin perustuvaa maalaustyyli\u00e4 kutsutaan usein kolorismiksi. Termi voi kuitenkin tarkoittaa taiteilijan tapaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4rej\u00e4, jolloin h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 on koloristisesti joko hyv\u00e4\u00e4 tai huonoa. Korkean tai heikon koloristisen laadun toki m\u00e4\u00e4rittelee joku toinen taho kuin itse maalari. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa k\u00e4sittelen v\u00e4rien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 yleisesti, enk\u00e4 anna mit\u00e4\u00e4n tarkkoja ohjeita, miten teid\u00e4n tulisi v\u00e4rej\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hieman teoriaa<\/h2>\n\n\n\n

V\u00e4rien k\u00e4yt\u00f6n olennaisin teoria on k\u00e4site vastav\u00e4reist\u00e4 eli komplementtiv\u00e4reist\u00e4. Vastav\u00e4rit ovat tuttuja useimmille jo koulun kuvaamataidon tunneilta. Niill\u00e4 tarkoitetaan v\u00e4rej\u00e4, jotka sijaitsevat v\u00e4riympyr\u00e4ll\u00e4 vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 toisiaan, ollen tavallaan toistensa vastakohtia. V\u00e4riympyr\u00e4 voidaan jakaa l\u00e4hes loputtoman moneen lohkoon, mutta t\u00e4llainen \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tarkka jaottelu ei taidemaalarille ole k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Jos haluaa v\u00e4riympyr\u00e4\u00e4 tarkastella tai jopa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4nkin, myyt\u00e4v\u00e4n\u00e4 on fyysisi\u00e4 ympyr\u00f6it\u00e4, joiden renkaiden avulla voi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 komplementtiv\u00e4rej\u00e4 hyvin tarkasti.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
V\u00e4riympyr\u00e4 lienee kaikille entuudestaan tuttu. Jos kuitenkin on ep\u00e4varma, kuinka vastav\u00e4rit k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t, t\u00e4llaisen pahvisen apuv\u00e4lineen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 joistakin taidetarvikeliikkeist\u00e4. (esim. konstashop.fi) V\u00e4riympyr\u00e4n A-puoli soveltuu mm. sekoitusten ja perusv\u00e4riteorian hallintaan. B-puolella kiekkoa kiert\u00e4m\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kee keskell\u00e4 olevasta kaaviosta s\u00e4vyjen suhteen toisiinsa n\u00e4hden<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vastav\u00e4rien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuu niin painettu kuin digitaalinenkin kuva. Nyky\u00e4\u00e4n perinteist\u00e4 v\u00e4rimallia pidet\u00e4\u00e4nkin virheellisen\u00e4. Ennen katsottiin, ett\u00e4 perusv\u00e4rit ovat punainen, keltainen ja sininen. N\u00e4ist\u00e4 taas kunkin vastav\u00e4ri oli se, joka syntyi kahta muuta sekoittamalla. Virheellisen\u00e4 t\u00e4t\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n sen vuoksi ett\u00e4 additiivisiss\u00e4 eli optisissa sekoituksissa vastav\u00e4rit eiv\u00e4t kumoa toisiaan,\u00a0\u00a0kuten aikaisemmin oli v\u00e4itetty. Optiset perustuvatkin RGB-malliin, jonka muodostavat syaani magenta ja vihre\u00e4. Mainittakoon viel\u00e4 neliv\u00e4ripainatuksessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 CMYK-malli, jonka muodostaa cyan, magenta, keltainen ja musta. Maalari sekoittaa kuitenkin v\u00e4rins\u00e4 subtraktiivisesti v\u00e4riaineista ja luottaa psykologisiin vastav\u00e4reihin. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa puutun etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 n\u00e4ihin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisiin v\u00e4reihin liittyviin asioihin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Josef Albersin teos V\u00e4rien vuorovaikutus. Vasemmalla kansi punaisen maskimuovin kanssa ja oikealla ilman.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

V\u00e4rien vuorovaikutus<\/h2>\n\n\n\n

Nuoruuteni t\u00e4rkeimpi\u00e4 v\u00e4rin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 k\u00e4sittelevi\u00e4 kirjoja oli Josef Albersin teos V\u00e4rien vuorovaikutus. Albers vakuutti ja todisti kirjassaan, ett\u00e4 v\u00e4ri harhauttaa joka kerta. Jo kirjan kansi oli tehty esimerkiksi siit\u00e4. Kannessa oli kaksi v\u00e4rikentt\u00e4\u00e4: toinen vaalea punainen ja toinen vaalea vihre\u00e4, kummankin kent\u00e4n keskell\u00e4 oli k\u00e4rjell\u00e4\u00e4n seisova samanv\u00e4rinen neutraalin harmaa neli\u00f6. Kannen p\u00e4\u00e4llimm\u00e4inen osa oli l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4 muovia, johon oli painettu punainen alue, joka peitti harmaita neli\u00f6it\u00e4 lukuun ottamatta kummankin v\u00e4rikent\u00e4n. Nyt katsoja n\u00e4kikin h\u00e4mm\u00e4styksekseen, ett\u00e4 neli\u00f6t olivat t\u00e4ysin eriv\u00e4risi\u00e4.  Punaisen kent\u00e4n harmaa olikin selv\u00e4sti punertava, ja vihre\u00e4ss\u00e4 kent\u00e4ss\u00e4 taas oli vihert\u00e4v\u00e4 neli\u00f6. V\u00e4rit ovat riippuvaisia niiden rinnalla olevista v\u00e4reist\u00e4 ja valosta, joten niihin tulee suhtautua aina kokonaisuutta tutkien. Kyseess\u00e4 oleva kirja julkaistiin Suomessa Vapaan Taidekoulun toimesta 1979, mutta siit\u00e4 otettiin uusintapainos ainakin yhdeks\u00e4nkymment\u00e4luvulla. Kirjaa on k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni viel\u00e4kin saatavana Vapaasta Taidekoulusta tai antikvariaateista. V\u00e4riteorioita on kirjoitettu lukuisia muitakin, mutta ne ovat tavallisesti yleisempi\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 niink\u00e4\u00e4n taiteilijoille suunnattuja.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4mpim\u00e4t valot ja kylm\u00e4t varjot, tai p\u00e4invastoin<\/h2>\n\n\n\n

Luonnossa varjo n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hieman kappaleen v\u00e4rin vastav\u00e4rilt\u00e4. T\u00e4t\u00e4 ominaisuutta maalari voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 saadakseen realistisemman ja koloristisesti nautittavamman lopputuloksen. Otsikossa mainittu s\u00e4\u00e4nt\u00f6 l\u00e4mpim\u00e4t valot kylm\u00e4t varjot kannattaa aina muistaa. Kylm\u00e4n valon varjo on vastaavasti l\u00e4mpim\u00e4mpi kuin valo. Maalarit puhuvat val\u00f6\u00f6ri ja kul\u00f6\u00f6ri kontrasteista ja harmonioista. Val\u00f6\u00f6rill\u00e4 tarkoitetaan valoisuus\/tummuusasteita. Kul\u00f6\u00f6ri kuvaa taas v\u00e4rien astetta. Jos maalari k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n vastav\u00e4rej\u00e4, on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 samanarvoisten vastav\u00e4rien rinnastaminen tuottaa helposti kovin r\u00e4ike\u00e4n lopputuloksen. T\u00e4t\u00e4 ns. simultaanikontrastia voi tosin joissain tapauksissa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksikin. Paljon harmonisempi tulos kuitenkin saavutetaan, kun v\u00e4reill\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 tummuusero, komplementtiv\u00e4rit ovat ep\u00e4t\u00e4ydelliset (esimerkiksi keltainen ja kylm\u00e4 harmaa), v\u00e4ripinnoilla on suuri kokoero, tai v\u00e4rit ovat murrettuja.\u00a0Rembrandt aikanaan puhui yst\u00e4vyysv\u00e4reist\u00e4. H\u00e4nen kohdallaan se tarkoitti, ett\u00e4 v\u00e4reill\u00e4 oli yhten\u00e4inen peruss\u00e4vy, jota pienempi poikkeus s\u00e4vyst\u00e4 korosti. Esimerkiksi tummassa l\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4 v\u00e4rikent\u00e4ss\u00e4 oleva sinis\u00e4vyinen yksityiskohta. Onkin hyv\u00e4 idea k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yht\u00e4 vallitsevaa v\u00e4ris\u00e4vy\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4arvoisempia poikkeuksia v\u00e4riharmonian l\u00f6yt\u00e4miseksi. Hyvin v\u00e4rikk\u00e4\u00e4t aiheet kuten kukkataulut hy\u00f6tyv\u00e4t yleens\u00e4 voimakkaasta val\u00f6\u00f6rien vaihtelusta<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Erilainen, 70X100 cm. \u00f6ljyv\u00e4ri kankaalle. T\u00e4ss\u00e4 vuonna 2022 valmistuneessa ty\u00f6ss\u00e4ni mustavalkoisen maalauksen silm\u00e4t ovat v\u00e4rilliset. Onko t\u00e4m\u00e4 niukkuus hyv\u00e4\u00e4 vai huonoa kolorismia, sen j\u00e4t\u00e4n lukijan arvioitavaksi.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

V\u00e4rien sekoittamisesta<\/h2>\n\n\n\n

Vastav\u00e4rit ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 my\u00f6s sekoituksissa, v\u00e4ris\u00e4vyn tummentaminen vastav\u00e4rill\u00e4 mustan sijaan tuottaa puhtaampia s\u00e4vyj\u00e4. V\u00e4rin astetta voidaan laskea sekoittamalla v\u00e4h\u00e4n vastav\u00e4ri\u00e4 siihen, tai laseeraamalla ohuesti sen p\u00e4\u00e4lle. Hyv\u00e4 keino luoda v\u00e4rien harmoniaa on sekoittaa miltei kaikkiin k\u00e4ytettyihin yht\u00e4 samaa v\u00e4ri\u00e4. Esimerkiksi keltainen useissa k\u00e4ytetyss\u00e4 sekoituksessa luo l\u00e4mpim\u00e4n s\u00e4vyn koko ty\u00f6h\u00f6n. On kuitenkin harkittava kokonaan kylmill\u00e4 tai l\u00e4mpimill\u00e4 v\u00e4reill\u00e4 maalaamista, sill\u00e4 siten saattaa sortua imeliin mauttomuuksiin. Parhaiten sekoituksiin oppii sitke\u00e4ll\u00e4 harjoittelulla. V\u00e4riaineet eiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4ydy aina niin kuin optiikan lakien mukaan luulisi, vaan saattavat aiheuttaa yll\u00e4tyksi\u00e4. Esimerkiksi poltettu terra di Siena ja Preussin sininen muodostavat sekoitettuna yll\u00e4tt\u00e4en syv\u00e4n tummanvihre\u00e4n s\u00e4vyn. Valkoisen v\u00e4rin peitt\u00e4vyys on usein ongelma. Valkoisin ja peitt\u00e4vin nyky\u00e4\u00e4n k\u00e4ytetyist\u00e4 valkoisista on titaanivalkoinen, joskin siit\u00e4 ei paljoa j\u00e4\u00e4 j\u00e4lkeen sinkkivalkoinen, joka on suosittu sekoituksissa. Ennen niin yleinen lyijyvalkoinen on myrkyllisyytens\u00e4 vuoksi j\u00e4\u00e4nyt pois k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Valkoiset huippuvalot maalataankin usein muita paksummin riitt\u00e4v\u00e4n intensiteetin saavuttamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Akseli Gallen-Kallelan Afrikassa maalaama ty\u00f6 on hyv\u00e4 esimerkki v\u00e4riperspektiivist\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

V\u00e4riperspektiivi<\/h2>\n\n\n\n

V\u00e4reill\u00e4 voidaan my\u00f6s luoda perspektiivivaikutelma. Kylm\u00e4t v\u00e4rit tuntuvat loittonevan, kun taas l\u00e4mpim\u00e4t tulevat l\u00e4hemm\u00e4ksi. Kun tarkastelee maisemaa, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaukainen mets\u00e4 hyvinkin siniselt\u00e4 verrattuna l\u00e4hell\u00e4 oleviin puihin. Samalla v\u00e4rin kirkkaus yleens\u00e4 himmenee. T\u00e4m\u00e4 kaikki johtuu ilmakeh\u00e4n sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4st\u00e4 vesih\u00f6yryst\u00e4, p\u00f6lyst\u00e4 jne. Mets\u00e4n tai vastaavan sis\u00e4\u00e4n johtava polku n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4n varjoon, kun taas mets\u00e4st\u00e4 pois johtava polku p\u00e4\u00e4ttyy valoon. Usein esimerkiksi henkil\u00f6kuvassakin tausta on maalattu kylmemmill\u00e4 tai himme\u00e4mmill\u00e4 v\u00e4reill\u00e4 kuin varsinainen kohde. On kuitenkin muistettava, ett\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4ksi mielletty v\u00e4ri kuten punainen voi olla kylm\u00e4, kun se rinnastetaan viel\u00e4kin l\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4\u00e4n s\u00e4vyyn.<\/p>\n\n\n\n

Valo on muotoa<\/h2>\n\n\n\n

Valo tekee muodon, mutta tekee se v\u00e4rinkin. Luontoa tarkastelemalla huomaa, kuinka valo muuttaa paikallisv\u00e4ri\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n mittaan. Talvinen maisema on pilvisell\u00e4 s\u00e4\u00e4ll\u00e4 joskus miltei mustavalkoinen, kun taas kes\u00e4inen auringonpaiste n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koko huikean v\u00e4rikirjon. Aloitteleva maisemamaalari ei toisinaan usko silmi\u00e4\u00e4n ja maalaa kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4n varjot liian vaaleiksi. Kirkas auringonpaiste tuottaa esimerkiksi lehv\u00e4st\u00f6\u00f6n miltei mustat varjot. Luonnossa esiintyy harvoin perusv\u00e4rej\u00e4 t\u00e4ysin kirkkaina, vaan ne ovat miltei poikkeuksetta murrettuja.Hyv\u00e4\u00e4 kolorismia ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pursuava v\u00e4rien k\u00e4ytt\u00f6, vaan harkitut harmoniat ja riitasoinnut. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4rkeint\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin on kuitenkin omaper\u00e4isyys ja ennakkoluulottomuus. S\u00e4\u00e4nn\u00f6t on tehty rikottaviksi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Voimakkaasti v\u00e4reihin perustuvaa maalaustyyli\u00e4 kutsutaan usein kolorismiksi. Termi voi kuitenkin tarkoittaa taiteilijan tapaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4rej\u00e4, jolloin h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 on koloristisesti joko hyv\u00e4\u00e4 tai huonoa. Korkean tai heikon koloristisen laadun toki m\u00e4\u00e4rittelee joku toinen taho kuin itse maalari. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa k\u00e4sittelen v\u00e4rien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 yleisesti, enk\u00e4 anna mit\u00e4\u00e4n tarkkoja ohjeita, miten teid\u00e4n tulisi v\u00e4rej\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Hieman teoriaa… Jatka lukemista Kolorismia vai kirjavuutta?<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":137,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":345,"footnotes":""},"categories":[34],"tags":[22,37,35,36],"class_list":["post-136","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-taide","tag-art","tag-artist","tag-kolorismi","tag-vari","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/136","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=136"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/136\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":142,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/136\/revisions\/142"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/137"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=136"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=136"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=136"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}