{"id":102,"date":"2022-04-28T13:06:58","date_gmt":"2022-04-28T13:06:58","guid":{"rendered":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/?p=102"},"modified":"2025-02-07T11:25:15","modified_gmt":"2025-02-07T11:25:15","slug":"mika-on-taidetta-ja-kuka-on-taiteilija","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/?p=102","title":{"rendered":"Mik\u00e4 on taidetta ja kuka on taiteilija?"},"content":{"rendered":"\n

Varsinkin kuvataiteissa hyv\u00e4n ja huonon taiteen v\u00e4linen ero on hiekkaan piirretty viiva.<\/p>\n\n\n\n

Onko joku teos taidetta ollenkaan, on hyvin vaikea kysymys. Minun mielest\u00e4ni kaikki taideteokseksi tehty on taidetta, ja my\u00f6s moni k\u00e4ytt\u00f6esine tai koristekin ansaitsee saman nimityksen. T\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 siin\u00e4 on jokin omaper\u00e4inen idea ja se omaa vilpitt\u00f6m\u00e4n ty\u00f6n laadun. Sama p\u00e4tee my\u00f6s musiikkiin: uusi, erilainen tai oikeaan aikaan tehty kannanotto voi menesty\u00e4 yli realistisien odotusten. Puhun nyt t\u00e4ss\u00e4 postauksessa etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 maalaustaiteesta, mutta miltei kaikki taide, olkoon se n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6-, elokuva-, valokuva-, kirjallisuus-, runous- tai s\u00e4veltaidetta, noudattaa lopulta samoja ajassa muuttuvia lainalaisuuksia. Suomessa on hyvin tavallista jakaa taiteen tekij\u00e4t koulutettuihin ja kouluttamattomiin taiteilijoihin. T\u00e4h\u00e4n jakoon on tietysti perusteet olemassa. Useiden harrastelijoiden taidot erottuvat kvaliteetiltaan koulutettujen ammattilaisten osaamisesta. On kuitenkin huomattava, ett\u00e4 esimerkiksi useat menestyneet suomalaiset n\u00e4yttelij\u00e4t eiv\u00e4t ole k\u00e4yneet teatterikorkeakoulua. Media muistaa aina kertoa t\u00e4m\u00e4n heist\u00e4 puhuttaessa. Ei ole kauaa siit\u00e4, kun suututtiin siit\u00e4, kun julkisuudessa tunnettu henkil\u00f6 kertoi myyv\u00e4ns\u00e4 hyvin maalauksiaan. T\u00e4t\u00e4 paheksuttiin, koska h\u00e4n ei ollut koulutettu taiteilija. Valitettavasti jokaisella taiteen alalla tunnettuus liittyy menestykseen.<\/p>\n\n\n\n

Voiko taiteilijaksi opettaa?<\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 on hyvin vaikea kysymys. Voidaan kuitenkin luottaa siihen, ett\u00e4 taiteilijalta vaaditaan ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin synnynn\u00e4ist\u00e4 lahjakuutta. Historia kuitenkin opettaa, ett\u00e4 intohimo ja ahkeruus saattavat tuottaa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 taholta teoksia, jotka j\u00e4\u00e4v\u00e4t historiaan. Esimerkiksi Vincent van Gogh eli kiihke\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 l\u00e4hes ainoastaan veljens\u00e4 Theon ja harvojen aikakautensa muiden taiteilijoiden arvostamana. Kaikki tiet\u00e4v\u00e4t, paljonko h\u00e4nen t\u00f6it\u00e4\u00e4n nykyisin arvostetaan. Tekniikka on tietysti aina opittava jotenkin, helpoimmin hyv\u00e4n opettajan avulla. <\/p>\n\n\n\n

Nyt jo edesmennyt, kansainv\u00e4lisestikin eritt\u00e4in tunnettu taidegraafikko Raimo Kanerva, joka toimi opettajana Lahden taideinstituutissa, kertoi minulle er\u00e4\u00e4st\u00e4 oppilaastaan. Ensimm\u00e4isen vuoden oppilas oli k\u00e4ynyt ainoastaan vuoden alussa muutaman kerran koulussa, mutta sen j\u00e4lkeen vain satunnaisesti, jos sit\u00e4k\u00e4\u00e4n. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tehtiin perusteellinen testi siit\u00e4, miten kukin oli edistynyt ja hy\u00f6tynyt opetuksesta. Valitettavasti todettiin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n l\u00e4hes opetusta saamattoman oppilaan luovuus oli vain parantunut, ja muillakin alueilla oli tapahtunut edistyst\u00e4 enemm\u00e4n kuin muilla oppilailla. Raimo sanoi hyvin vakavana ep\u00e4illeens\u00e4 opetusty\u00f6ns\u00e4 tarpeellisuutta ja ep\u00e4ili, tekev\u00e4tk\u00f6 he enemm\u00e4n haittaa kuin hy\u00f6ty\u00e4 opetusty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. No t\u00e4m\u00e4 on poikkeus, joka vahvistaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6n. Opiskelu kannattaa aina. Pit\u00e4\u00e4 kuitenkin muistaa, ett\u00e4 ihmiset ovat erilaisia, ja t\u00e4ss\u00e4 painopiste oli luovuudessa, joka on vaikea mittari. Haluan kuitenkin t\u00e4ll\u00e4 kaikella t\u00e4hdent\u00e4\u00e4, ett\u00e4 on kovin yksisilm\u00e4ist\u00e4 tuijottaa akateemisia oppiarvoja, kun kysymys on taiteesta, lahjakkuus on kuitenkin syntym\u00e4lahja.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 on milloinkin hyv\u00e4\u00e4 taidetta<\/h2>\n\n\n\n

Antiikin taidetta pidettiin hyv\u00e4n\u00e4, kun se n\u00e4ytti ihanteelliselta ja n\u00e4ytti aiheiltaan sen ajan uskonnollisen ajattelun mukaan sopivalta. Koska kristillisyys oli viel\u00e4 tabuineen vasta tulossa, alastomuus oli viel\u00e4 kaunista ja sopivaa. Vasta my\u00f6hempin\u00e4 aikoina alastomuutta alettiin vieroksua synnillisen\u00e4. Min\u00e4kin olen kuitenkin viett\u00e4nyt lukemattomia tunteja piirt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tai maalaamassa alastonmallia. Onhan se ollut taideopiskelun klassinen menetelm\u00e4 antiikista alkaen.<\/p>\n\n\n\n

Renessanssin aikana Kreikan klassisen muotokielen ihanteet alkoivat rikkoutua. T\u00e4rkeimpi\u00e4 tuon ajan perinteen rikkojia oli Michelangelo di Lodovico Buonarroti Simoni, <\/strong>renessanssin tunnetuin kuvanveist\u00e4j\u00e4. H\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 muuttivat sen aikaisen taidek\u00e4sityksen entist\u00e4 realistisempaan suuntaan. H\u00e4nen veistoksensa olivat el\u00e4vien arkip\u00e4iv\u00e4isten ihmisten n\u00e4k\u00f6isi\u00e4, poissa oli siihenastiset kaunistellut ihanteelliset antiikin t\u00f6iden muodot. Kuuluisa David-patsaskin on lihaksikas nuori mies, p\u00e4invastoin kuin useat hennot edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4. Taidehistoria muistaa uudistajat, vaikka aikana olisikin toiminut lukuisa joukko taitavia valtavirran seuraajia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Claude Monet Impression, soleil levant 1872. 64,8 X 49,5 cm \u00f6ljyv\u00e4ri kankaalle. Mus\u00e9e Marmottan Monet.\nT\u00e4m\u00e4 ty\u00f6 antoi nimen Impressionistiselle tyylisuunnalle. Se n\u00e4htiin ensimm\u00e4isen\u00e4 sitoutumattomien taiteilijoiden n\u00e4yttelyss\u00e4 Pariisissa vuonna 1874. Monet oli maalannut sen ikkunastaan Le Havressa pari vuotta aikaisemmin.\n<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Taidehistoriallisesti olisi mahdollista aiheeseen liittyen mainita lukuisia vastaavia kuvataiteen murroksia, mutta hyp\u00e4t\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in muutama sata vuotta. Impressionismi, oli k\u00e4\u00e4nnekohta erityisesti eurooppalaisessa maalaustaiteessa. Claude Monet teki maalauksen nimelt\u00e4 Impression, soleil levant<\/em>. T\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, ja sen Pariisissa j\u00e4rjestetyss\u00e4 n\u00e4yttelyss\u00e4 aiheuttamaa kohua, pidet\u00e4\u00e4n impressionistisen tyylisuunnan alkuna. Maalaus edusti teknisesti aivan uutta ilmaisua. Se poikkesi t\u00e4ysin kaikesta siihenastisesta. Maalaustaide oli mennyt yksityiskohtaisiin, hyvin tummiin v\u00e4reihin ja teatraalisiin aiheisiin. V\u00e4rik\u00e4s ja kevyt impressionismi oli jotain muuta, se oli aikaansa sopivaa v\u00e4rik\u00e4st\u00e4 ja uudistushenkist\u00e4. Olennaista impressionismille oli my\u00f6s ty\u00f6skentely luonnossa, nopeasti maalaten ilman ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 esity\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Modernin taiteen alku Impressionismin varjossa<\/h2>\n\n\n\n

Usein unohdetaan, ett\u00e4 esimerkiksi Suomessa ja monissa muissa maissa uudistusta siivitti kansallinen realismi impressionismin sijaan. Meill\u00e4 Suomessa uutta realistista kansallista tyyli\u00e4 edustivat Gallen-Kallela sek\u00e4 muut aikansa taiteilijat. Kansan myytteihin ja historiaan liittyv\u00e4t aiheet kumpusivat toiveista saada itsen\u00e4inen valtio.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Akseli Gallen-Kallela, Sammon taonta, 1893. 152 X 200 cm \u00f6ljyv\u00e4ri kankaalle. T\u00e4m\u00e4 realistiseen tyyliin maalattu suomalaisesta mytologiasta kumpuava teos on yksi Gallenin vaikuttavimmista kansallisista maalauksista. Sammon taonta on maalattu \u00f6ljyv\u00e4rein, kun taas pelkistetympi Lemmink\u00e4isen \u00e4iti on tehty temperalla. Kalevala-aiheisista t\u00f6ist\u00e4 monet, esimerkiksi Sammon puolustus on maalattu temperalla karkealle kankaalle. N\u00e4iss\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 kansallistaiteilija hylk\u00e4si realismin tyylitellymm\u00e4n ilmaisun hyv\u00e4ksi.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 akateemisia asenteita rikkoi taiteilija Ivan Nikolajevits Kramskoi, jonka yst\u00e4v\u00e4n ja oppilaan Ilja Repinin monet suomalaiset tuntevat. Repin oli oikeastaan ukrainalainen, sill\u00e4 h\u00e4n syntyi sotilasilassiirtolassa  Osinovskajan kyl\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 Tungjevin kaupunkia. Repin oppi ensin maalaamaan paikallisten mestarien opissa ikoneja, mutta hakeutui vaikeuksien j\u00e4lkeen Pietarin akatemiaan. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kramskoi, Ivan Nikolajevits, Tuntematon nainen, 1883. 99 X 75,5 cm \u00f6ljyv\u00e4ri kankaalle. Tretjakovin galleria. Kramskoi oli uudistusmielisten taiteilijoiden johtohahmoja Pietarissa 1800-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen. Kramskoi opetti Pietarin akatemiassa ja oli monen nuoren taiteilijanalun sankari. Tuohon aikaan akatemian professorit vannoivat klassiseen italialaiseen maalausperinteeseen kaavamaisine aiheineen. 1863 akatemian loppukilpailun ainoaksi aiheeksi annettiin skandinaavisesta mytologiasta valittu \u201dPidot Valhallassa\u201d. T\u00e4m\u00e4 johti vapauttaan puolustavien taiteilijoiden eroon Akatemiasta. T\u00e4ll\u00e4 oli poliittisia vaikutuksia. \u201dAkatemian kapinaan\u201d joutuivat salaisen poliisin kirjoihin, eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n mainintaa kapinasta saanut sanomalehdiss\u00e4 olla. Tuttua toimintaa t\u00e4m\u00e4nkin p\u00e4iv\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Niinp\u00e4 Kramskoikin joutui huonoihin v\u00e4leihin Akatemian kanssa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuten Gallen ja hengenheimolaisensa Suomessa, ryhtyi my\u00f6s Repin kuvaamaan kansaa, j\u00e4ykkien akateemisten aiheiden sijaan. H\u00e4nen ensimm\u00e4inen menestynyt kansallinen ty\u00f6ns\u00e4 oli Burlagit Volgalla, joka yleisemmin tunnetaan nimell\u00e4 Volgan lautturit. Merkityksellist\u00e4, kuten my\u00f6s t\u00e4ysin aikanaan sopimatonta, oli taiteen keinoin osoittaa n\u00e4inkin ep\u00e4inhimillist\u00e4 ihmisten orjuuttamista, mik\u00e4 oli tuon ajan Volgalla tapana. My\u00f6hemm\u00e4t vallankumouksen j\u00e4lkeiset vuotensa Repin asui Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Ilja Repin, Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjett\u00e4 Turkin sulttaanille, 1891. 358 X 203 cm \u00f6ljyv\u00e4ri kankaalle. Ilja Repin oli syntyj\u00e4\u00e4n ukrainalainen taiteilija, joka syntyi l\u00e4hell\u00e4 nykyist\u00e4 Harkovaa. Repin piti itse\u00e4\u00e4n kasakkana, joten t\u00e4m\u00e4 aihe oli h\u00e4nelle luontaisesti l\u00e4heinen. Teoksesta on olemassa toinenkin versio, joka on Harkovan taidemuseossa. Ty\u00f6 jatkoi Volgan lautturien aloittamaa kansallisten teosten sarjaa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Symbolismi, joka nosti p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ranskalaisen impressionismin rinnalla, kiehtoi my\u00f6s suomalaisia taiteilijoita, erityisesti Gallenia. Hieman my\u00f6hemmin Hugo Simberg loi tunnetut kuolemaa k\u00e4sittelev\u00e4t maalauksensa Tampereen tuomiokirkkoon. Muualla esimerkiksi Gustav Klimt loi oman n\u00e4kemyksens\u00e4 symbolismista. <\/p>\n\n\n\n

Kuten t\u00e4ss\u00e4 hyvin suppeasti kuvasin, joka puolella maailmaa syntyi taiteellisia ryhmi\u00e4 tai aatteellisia tyylej\u00e4, jotka joko vaikuttivat suureen joukkoon taitelijoita tai heid\u00e4n seuraajiaan. Tyypillist\u00e4 kuitenkin oli, ett\u00e4 vanhempi taiteilijasukupolvi suhtautui nuoriin pense\u00e4sti, eik\u00e4 hyv\u00e4ksynyt heid\u00e4n tavoitteitaan eik\u00e4 tapaa maalata.<\/p>\n\n\n\n

Muut aikanaan modernit tyylit<\/h2>\n\n\n\n

Impressionismin siivill\u00e4 syntyiv\u00e4t my\u00f6s pointillismi, expressionismi, surrealismi, dadaismi ja monet muut \u201dismit\u201d,  jotka haastoivat perinteisen maalaustekniikan ja figuratiiviset aiheet, jotka abstraktionismi lopulta hylk\u00e4si t\u00e4ysin. Koko 1900-luvun lopun kuvataide haki uutta tyyli\u00e4 kuvata haluamaansa maailmaa. Osittain impressionistien halusta rikkoa perinteisen taiteen rajoja tuli uusille sukupolville haaste, joka kohdistui aiheen kustannuksella usein vain tekniikkaan. Kubistisen tyylin mestari Pablo Picasso otti kuitenkin my\u00f6s kantaa yhteiskuntaan, esimerkiksi ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n Guernica. Maalaus kuvasi pienen baskikaupungin pommitusta Espanjan sis\u00e4llissodan aikana. Vaikka ty\u00f6 edusti aikanaan poikkeuksellista tyyli\u00e4 ja tekniikkaa, oli se my\u00f6s kannanotto poliittisesti rauhan puolesta. Tarkoitan t\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 taideteoksesta tekee arvokkaan se, ett\u00e4 sen sis\u00e4lt\u00f6 on jotain muutakin kuin ett\u00e4 se sopii ostajan sohvan v\u00e4riin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Jackson Pollock, Lusifer, (detalji) 1947, 267 X 104,1 cm alkydimaali kankaalla.\nJackson Pollock teki alkuun t\u00f6it\u00e4, jotka eiv\u00e4t olleet t\u00e4ysin abstrakteja. H\u00e4nt\u00e4 innoittivat Miro ja Manson, mutta my\u00f6s Amerikan alkuper\u00e4iskansojen mytologia ja Jungin julkaisut. Vasta my\u00f6hemmin, kun Pollock omaksui h\u00e4nelle tyypillisen roisketekniikansa, h\u00e4nest\u00e4 tuli Abstraktin expressionismin ehk\u00e4 tunnetuin tekij\u00e4 Yhdysvalloissa. Pollock maalasi suurikokoiset ty\u00f6ns\u00e4 lattialla, valuttaen maalia joko tikun avulla, tai suoraan purkista. Tarvittava viskoositeetti l\u00f6ytyi tavallisista alkyydimaaleista.\n<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tuosta 1800-luvun lopusta ja 1900-luvun alusta alkaneesta modernin taiteen alkutaipaleesta olemme tulleet t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n, joka on tuonut tullessaan valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n tapoja tehd\u00e4 kuvataidetta. Kaikki 1900-luvun alun j\u00e4lkeen syntyneet taidesuunnat, kuten abstrakti expressionismi, kasaamataide, uusdadaismi, Pop-taide, Op-taide, kineettinen taide, uusabstraktionismi, tapahtumataide, ymp\u00e4rist\u00f6taide, maataide, k\u00e4sitetaide, hyperrealismi ja fotorealismi, noin vain muutamia mainitakseni, ovat tavallaan impressionismin aloittaman modernin kauden j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4. Uusimmat videotaiteen teokset tai installaatiot ovat edenneet kauas perinteisest\u00e4 maalaustaiteesta, eiv\u00e4tk\u00e4 aina edusta t\u00e4ysin kuvataidettakaan, vaan ulottuvat teatterinkin puolelle.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 ylipitk\u00e4st\u00e4 alustuksesta oli harrastelijalle hy\u00f6ty\u00e4?<\/h2>\n\n\n\n

Taidehistorian tuntemuksesta on aina harrastelijallekin hy\u00f6ty\u00e4, joskin on totta, ett\u00e4 liika tieto voi lis\u00e4t\u00e4 tuskaa. Olen kuullut useammin kuin kerran taidemuseossa tai galleriassa lauseen: \u201dKyll\u00e4 min\u00e4kin tuollaisen osaisin tehd\u00e4.\u201d  Joissain tapauksissa mielipide voi tietyin edellytyksin pit\u00e4\u00e4 paikkansakin, erityisesti kun puhuja on n\u00e4hnyt alkuper\u00e4isen ty\u00f6n. Kyll\u00e4h\u00e4n esimerkiksi ranskalaisen Yves Kleinin yksiv\u00e4risen sinisen maalauksen voi monikin tehd\u00e4, ainakin jos osaa sekoittaa oikean v\u00e4rin. Mutta tekniikkaa t\u00e4rke\u00e4mpi onkin hyv\u00e4 idea. Kleinin tapauksessa se oli aikanaan t\u00e4ysin poikkeuksellista. <\/p>\n\n\n\n

On aina paljon parempi tehd\u00e4 jotain omaper\u00e4ist\u00e4 kuin kopioida jonkun toisen ideoita. Oman tyylin l\u00f6yt\u00e4minen vie toisinaan vuosia, mutta yksil\u00f6llinen tyyli syntyy aina lopulta. Kaiken ei tarvitse olla kuolematonta taidetta, t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s se, ett\u00e4 se tuottaa tekij\u00e4lleen mielihyv\u00e4\u00e4. Kyll\u00e4h\u00e4n kopioidakin voi, mutta kannattaa aina silti muistaa tekij\u00e4noikeudet. Meill\u00e4 Suomessa tekij\u00e4noikeuksia s\u00e4\u00e4telee laki, joka tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 sen rikkoja syyllistyy rikokseen. On kuitenkin ero siin\u00e4, roikkuuko maalaus kamarin nurkassa, vai julkaistaanko se jossakin. Erityisesti kuuluisuuksien kuvien kopioiminen on riskialtista. Harva muistaa, ett\u00e4 tekij\u00e4noikeus on my\u00f6s valokuvaamossa otetulla muotokuvallakin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Yves Klein, Sininen pesusienireliefi 1958, 165 X 200 cm.\nYves Klein oli huomattava persoonallisuus, joka aiheutti merkitt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n taideskandaaleja el\u00e4ess\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 ty\u00f6, joka kuuluu ns. monokromeihin on maalattu Kleinin patentoimalla Kansainv\u00e4lisell\u00e4 Klein-sinisell\u00e4. Kleinist\u00e4 oli mahdotonta tiet\u00e4\u00e4, oliko h\u00e4n tosissaan, vai pitik\u00f6 h\u00e4n pilkkanaan t\u00e4rkeilevi\u00e4 taidekriitikkoja ja kuraattoreita.\n<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuka on taitelija<\/h2>\n\n\n\n

Meill\u00e4 Suomessa on oltu kovin tiukkoja taide- ja taitelijanimitysten kanssa. Osin se liittyy koulutusperinteeseen, osin nimityksien ylenm\u00e4\u00e4r\u00e4iseen kunnioitukseen. Tiukimmat s\u00e4\u00e4st\u00e4isiv\u00e4t taiteilija-tittelin vain akateemisille kuvataitelijoille, klassisille s\u00e4velt\u00e4jille ja muusikoille, realistiselle kirjallisuudelle ja runoudelle, oopperalle ja vakavalle teatterille. Muualla, esimerkiksi Yhdysvalloissa on perinteisesti taiteilijaksi kutsuttu my\u00f6s hyvinkin laajaa tekij\u00f6iden joukkoa kulttuurin ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4nkin puolelta. Kioskikirjailijoita, sarjakuva-artisteja, mainosgraafikoita, kuvittajia ja elokuvan sek\u00e4 television tekij\u00f6it\u00e4 jne. nimitet\u00e4\u00e4n taiteilijoiksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Varsinkin kuvataiteissa hyv\u00e4n ja huonon taiteen v\u00e4linen ero on hiekkaan piirretty viiva. Onko joku teos taidetta ollenkaan, on hyvin vaikea kysymys. Minun mielest\u00e4ni kaikki taideteokseksi tehty on taidetta, ja my\u00f6s moni k\u00e4ytt\u00f6esine tai koristekin ansaitsee saman nimityksen. T\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 siin\u00e4 on jokin omaper\u00e4inen idea ja se omaa vilpitt\u00f6m\u00e4n ty\u00f6n laadun. Sama p\u00e4tee my\u00f6s musiikkiin:… Jatka lukemista Mik\u00e4 on taidetta ja kuka on taiteilija?<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":107,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":138,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[33,5,32,31],"class_list":["post-102","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-harrastelija","tag-taide","tag-taidehistoria","tag-taiteilija","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/102","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=102"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/102\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":162,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/102\/revisions\/162"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/107"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=102"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=102"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/taidemaalausta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=102"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}